Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Konjunktiot > Konjunktioiden syntaktiset ryhmät > Adverbiaalikonjunktiot > § 818 Adverbiaalikonjunktioiden piirteitä

§ 818 Adverbiaalikonjunktioiden piirteitä

Adverbiaalikonjunktion tyypillisin paikka on hallitsevaa lausetta määrittävän adverbiaalilauseen alussa (a). Lause voi olla myös epärestriktiivinen lisäys (b) (» § 1136). Adverbiaalikonjunktio kuuluu aloittamaansa lauseeseen liitynnäisenä.

(a)
Aurinko oli juuri laskemassa – – kun he saapuivat perille. (k) | Vaikka olin kuullut vitsin monasti, en ärtynyt. (k) | Mitä elämästä tulee, jos alkaa pelätä jokaista askeltaan? (k)
(b)
Ehkä tämä on edullisempi kuin lakko, vaikka kyllä tämä sopimuskin koettelee yrityksiä. (l) | Jos rehellisiä ollaan, pieni epäilys on kiusannut koko kesän. (l)

Adverbiaalikonjunktioista kun ja jos voivat sijaita lauseessa ensimmäisen lausekkeen jäljessäkin (» § 1119):

(c)
Kesällä kun lähtee matkalle, niin kukkien kastelija muistaa kastella madotkin. (l) | Miksi Tampereen kaupunki ei halua kehittää koululaitosta? Sen jos tietäisi, huokaavat opettajat. (l)

Konjunktio kunnes liittyy vain jälkilauseeseen. Kyseessä on kuitenkin adverbiaalilause eikä lauseiden rinnastus, sillä kunnes-lauseen voi rinnastaa leksikaalisen adverbiaalin kanssa.

(d)
Armin minuus pieneni ja pieneni, kunnes se oli kuin nälkiintynyt pikku jyrsijä. (k) | Hauduta vielä [noin 45 minuuttia] eli [kunnes keitto on kypsää] (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot