Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Lausemaisuus ja sen asteet > Finiittiverbittömät lausemaiset rakenteet > § 879 Lauseena vajaa, lausumana riittävä

§ 879 Lauseena vajaa, lausumana riittävä

Lauseen keskeinen tuntomerkki on persoonamuotoinen finiittiverbi. Lausumat, joista finiittiverbi puuttuu, katsotaan lauseina rakenteellisesti vajaiksi, vaikka ne kommunikatiiviselta kannalta ovatkin ymmärrettäviä ja kontekstissaan täydellisiä lausumia (» § 1020). Lauseiksi vajaita mutta kontekstissaan riittäviä lausumia ovat monet lausekkeet tai niiden liitot, joihin ei kuulu finiittiverbiä mutta joita ei voi käsittää kontekstista tulkittaviksi elliptisiksi lauseiksi.

Yksinäisen substantiivilausekkeen tulkinta on sidoksissa tilanteeseen (a); se voi olla esimerkiksi osoite, kulkuohje tai muu reaktio pyyntöön. Lausekemuotoiset direktiivit, jotka ovat tulkittavissa pyynnöiksi, liittyvät yleensä asiointitilanteisiin (b) (» § 16751677). Varoituksia puolestaan esiintyy tyypillisesti kylteissä (c).

(a)
Toinen ovi vasemmalla. | Susitie 23 as. 1 | Suomen kielen laitos Lehtonen
(b)
Yksi olut. | Toiset samanlaiset. | Kallen kauraleipä.
(c)
Töyssyjä. | Lapsia tiellä. | Hirvivaara. | Routavaurioita.

Kannanottoina ja päivittelyinä esiintyy myös yksinäisiä nominaalisia lausekkeita (d) (» § 1212, 1729). Päivittelyyn ym. affektisiin tehtäviin on vakiintunut infiniittilausekkeen muotoisia ilmauksia (e) (» § 1730).

(d)
Ai miten kamalaa! | Kuinka ihana aamu! | Perkeleen kusipää! | Ihan tosi?
(e)
Mennä nyt paljastamaan juoni etukäteen. | Yrittää siinä sitten hipsiä huomaamattomasti aamupesulle. | Ollapa lapsi jälleen.

Eräät infiniittiset rakennetyypit voivat muodostaa itsenäisen, hallitsevasta verbistä riippumattoman lausuman, joista monet ovat kysymyskäytössä (f) (» § 512).

(f)
Mitä tehdä? | Mitä sitä hauskaa asiaa lykkäämään. | Miten opettaa kielioppia lukiossa?

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot