Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Modaaliset lausetyypit > Interrogatiivi- eli kysymyslause > § 888 Kysymyslauseen ominaisuuksia

§ 888 Kysymyslauseen ominaisuuksia

Kysymyslauseella puhuja osoittaa epätietoisuutta jostain asiaintilasta ja esittää vastaanottajalle kehotuksen tarjota tuo puuttuva tieto. Kysymyslauseilla on samalla tavoin persoona‑, tempus- ja modusvaihtoehtoja kuin väitelauseellakin, mutta sanajärjestyksessä on puhefunktioon perustuvia rajoituksia. Kysymyslauseita on kahta päätyyppiä: hakukysymyksiä, jotka alkavat kysymyssanalla (» § 1682), ja vaihtoehtokysymyksiä, joiden yhteisenä tuntomerkkinä on lauseenalkuiseen sanaan tai lausekkeeseen liitetty partikkeli ‑kO (» § 1689). Tavallisin vaihtoehtokysymys, jota kutsutaan myös polaariseksi tai verbikysymykseksi, on verbialkuinen. Kysymyslauseiden sanajärjestykselle on siis ominaista, että kysyttävä asia sijoittuu lauseen alkuun.

 
Hakukysymys: Mistä sait tietää? | Kenet sinä valitsit? | Kuka asuu Porvoossa? | Missä kaupungissa sinä asut? | Kuinka tästä voi selviytyä vahingoitta? | Mites se nyt menikään?
 
Vaihtoehtokysymys: Tulevatko he Porvoosta? | Kerronko totuuden? | Porvoostako he tulevat? | Heistäkö me saamme uudet naapurit? | Onks kissalla muka yheksän henkee vai?

Jos kysymys tarjoaa vastaajalle molemmat vaihtoehdot, sitä kutsutaan disjunktiiviseksi vaihtoehtokysymykseksi:

 
Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys:Tehdäänkö ne kaupat vai ei? | Tarvitaanko täällä armeijaa vai antaudutteko hyvällä? (k) | Sanonko minä jotakin hienoa vai kerronko totuuden? (k)

Kun interrogatiivilause on syntaktisesti alisteinen, hallitseva lause viime kädessä määrää, onko yhdyslause tulkittava funktioltaan kysyväksi: se voi toisaalta olla joko kysyvä tai sisältää kiellon tai epäilyksen, toisaalta myönteinen väitelause.

 
Mistä tiedät, tuleeko hän jo tänään? | En muista, mitä tästä oli sovittu. | Kokouksen aika riippuu siitä, milloin kaikki pääsevät tulemaan.

Lausumanloppuinen vai-partikkeli samoin kuin erilaiset liitekysymykset kuten eikö niin, vai mitä tekevät deklaratiivimuotoisestakin lausumasta funktioltaan kysyvän (» § 1701): Ne ei oo kuullu mitään siit Tunisiast vieläkään vai? (p).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot