Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lohkeama eteenpäin > Alkuosan pronominivaihtoehdot > § 1066 Se, tämä tai tuo lohkeaman alussa

§ 1066 Se, tämä tai tuo lohkeaman alussa

Eteenpäin lohkeavassa rakenteessa pronominina on tavallisimmin se ~ ne. Lohkeamarakenteen pronominina voivat olla myös kaksi muuta demonstratiivipronominia tä(m)ä ja tuo ~ toi. Näissä tapauksissa puhuja kohdistaa pronominilla huomion tilanteessa johonkin tarkoitteeseen, joka ei välttämättä ole ollut puheenaiheena, taikka tuo tarkoitteeseen uuden näkökulman, ja sitten määrittelee sen tarkemmin leksikaalisessa lisäysosassa.

 
Tää on hyvää tää sieni. (P) | Tää on kiintoisa asia tämä kääntämiskysymys, nimittäin – –. (P) [kommentti esitelmän jälkeen] | Onko tää hyvin nyt tää tyyny. (P) | Kuka tästä sitten vastaa tästä valtavasta katastrofista. (TV) | – – tähän tulee niinku lisää tätä (.) vihreetä tähän ympärille. (P)

Kun pronomini tämä viittaa johonkin jo käsillä olevaan puheenaiheeseen, puhuja voi lohkeaman jälkiosalla esittää oman tulkintansa siitä. Seuraavassa yleisökysyjän tulkinta on, että Suomen liittymättömyys EU:hun olisi katastrofi.

 
Niin tekis mieli kysyä että kuka sitten tästä vastaa loppujenlopuks (.) Jos nyt Suomen kansa (.) viisaudessaan päättää olla liittymättä tähän [EU:iin] (.) me ollaan näin paljon tähän nyt jo satsattu (.) niin kuka tästä sitten vastaa tästä valtavasta katastrofista, (Kajanne 1996)

Tilanteesta tarkoitteen poimiva deiktinen tuo luo puolestaan puhujille yhteistä näkökulmaa. Sen käyttö on ominaista vuoroille, joilla haetaan vastaanottajalta kannanottoa johonkin yhteiseen havaintoon. Tätä havainnollistaa seuraava katkelma. Kukin kolmesta keskustelijasta esittää esillä olevista tarkoitteista kannanoton, jossa on lohkeaman alkuosana tuo-pronomineja.

 
1M: Tos on nimittäi kunnon kuvio rupee olee tos takarenkaas.
2P: Mm Ja noi on pitkiä noi vehkeet. Ne ei oo enää iha normaaliakselilevy‑.
3A: Joo ei todellakaa.
4 (.)
5A: Eihä tos tavallisel krossipyöräl pääsis mihikää ku tuo on nii pehmee
6 tuo maa.
7P: Tuo on niiku tosi rankan näköst ku- No ni toi jäi toho. (p)

Mahdollinen on myös sellainen yhdistelmä, että alussa on pronomini se ja lohkeaman leksikaalisessa osassa tämä. Tällöin rakenne on selvemmin sidoksissa edeltävään tekstiin se-pronominin anaforisen tulkinnan vuoksi.

 
JS: Tää on (.) tää on mielenkiintonen asia tää et et pitäskö väistämätöntä (.) jarruttaa vai kiihdyttää.
JSi: Onko se väistämätön sehän on ihmisen luoma voima tämä maailmantalous ja tietoyhteiskunta – –. (TV; Etelämäki 2006)

Persoonapronominien käyttö on harvinaisempaa mutta mahdollista. Varsinkin kaunokirjallisessa dialogissa tapaa myös 2. persoonan pronomineja:

 
Te olette kaikki samanlaisia, te länsimaalaiset. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot