Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelien yhdistelmät > § 132 -kin ja -kAAn muiden liitepartikkelien kanssa

§ 132 -kin ja -kAAn muiden liitepartikkelien kanssa

Fokuspartikkelina toimivat liitteet ‑kin ja ‑kAAn sijoittuvat normaalisti muiden liitepartikkeleiden edelle. Mitkään kin- tai kAAn-liitteen sisältävät liiteyhtymät eivät kuitenkaan ole yleisiä, ja osa niistä esiintyy pelkästään joissain murteissa. Tavallisimpia ovat seuraavat yhtymät:

 
‑kin + ‑hAn: [Se oli] Joku saksalais-suomalais-venäläinen yhteisyritys, rahatkinhan tulivat Saksasta. (k) | nekinhän [ongelmat] on ratkottavissa. (TV)
 
‑kin + ‑kO: Nyt kesälläkinkö? (P) | Tuommosella ongellakinko sitä [kalaa] tulee? (L)
 
‑kAAn + ‑kO: A: En halua mennä rannalle. – B: Nyt kesälläkäänkö? | Niin henkensä hän lopulta silloin antoi Vaan sitäkäänkö sä huomasitkaan (E) [runo]

kin- ja kO-liitteiden yhtymälle on mahdollinen myös päinvastainen järjestys: kesälläkökin, hänkökin. Järjestystä ‑kO + ‑kAAn puolestaan esiintyy seuraavanlaisissa alisteisissa kysymyslauseissa: En ole sitä lukenut enkä tiedä luenkokaan (l) ’luenko edes’ .

Kun lauseen predikaattina on liittomuoto, jakautuvat kin- ~ kAAn- ja muut liitteet sen eri osien kesken:

 
En ole sitä arvostellut enkä tiedä, olenko lukenutkaan. | Ei meillä kauaa ole alppimajoja käytettykään – –. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot