Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Yleistä > Sijamuotojen esiintymisyleisyyksiä > § 1227 Sijojen yleisyys teksteissä

§ 1227 Sijojen yleisyys teksteissä

Suomen 15 sijaa esiintyvät teksteissä hyvin eri määrin (» taulukko 10).

Taulukko 10: Sijamuotojen tekstiesiintymiä
  Lauseopin arkisto Parole
  % n % n
NOM 30,5 39939 37,4 59251
GEN 22,9 29912 21,7 34393
PAR 13,6 17734 13,7 21720
T-AKK 0,1 108 0,1 107
ESS 2,6 3434 2,1 3393
TRA 2,2 2895 1,6 2546
INE 6,8 8864 5,8 9200
ELA 4,6 6072 4,0 6316
ILL 6,7 8792 6,1 9606
ADE 4,2 5553 4,0 6355
ABL 1,1 1457 1,0 1490
ALL 2,4 3123 2,2 3435
ABE 0,2 308 0,2 266
KOM 0,1 120 0,1 103
INS 2,0 2610 0,3 474
Yht.   130921   158655
Lauseopin arkistosta on laskettu koodatut sijaesiintymät yleiskielisestä aineistosta (jossa on myös yksi romaani ja näytelmä). Parole-aineisto on korpuksen koneellisesti koodattu otos, jossa on Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden aineistoa 1990-luvulta sekä yksi tietokirja. Parolessa nominatiivia on enemmän; lehtiaineistossa ovatkin mukana myös paljon nominatiiveja sisältävät kuvatekstit ja nimitysuutiset. Ero instruktiivien määrässä selittyy siitä, että LA:n aineistossa adverbit ja partikkelit kuten nimittäin, ollenkaan on koodattu instruktiiveiksi, Parolessa adverbeiksi vailla sijaa.

Paikallissijat ovat sisä- ja ulkopaikallissijoineen sekä olo-, ero- ja tulosijoineen muotojärjestelmänä symmetrinen kokonaisuus. Silti esim. tulosijat ovat teksteissä paljon tavallisempia kuin erosijat, vaikka näillä on puolestaan enemmän erilaisia mahdollisia käyttöyhteyksiä. Tekstissä yleisempi sija ei siis ole välttämättä keskeisempi itse kieliopin järjestelmän kannalta. Esimerkiksi elatiivilla on lukuisia erityistehtäviä, mutta tekstiesiintymien valossa se ei ole keskeinen sija. Yleistendenssinä joka tapauksessa on, että mitä spesifisempi sija on merkitykseltään, sitä harvinaisempi se on esiintymätaajuudeltaan.

Yleisimmin esiintyviä sijoja ovat nominatiivi, partitiivi ja genetiivi, joiden kokonaismäärä muodostaa kaksi kolmannesta kaikkien sijojen tekstiesiintymistä. Yleisyyteen on selvät syyt: Tavallinen tekstilause sisältää yleensä nominatiivisijaisen perussubjektin, ja sitä voidaan luonnehtia nominatiivi- tai partitiivisijaisella predikatiivilla: Hän on iloinen ~ opettaja; Tämä ruoka on hyvää. Subjektin voi myös kuvata kohdistavan toimintansa johonkin, jolloin lauseessa on genetiivi- tai partitiiviobjekti: Minä söin omenan ~ omenaa.

Muiden kuin kieliopillisten sijojen esiintymät muodostavat kolmanneksen tekstien sijaesiintymistä. Sisäpaikallissijaiset muodot ovat selvästi yleisempiä kuin ulkopaikallissijaiset. Niiden määrään vaikuttaa mm. se, että illatiivi ja elatiivi ovat monien verbien rektiosijoja. Vajaakäyttöiset sijat taas esiintyvät lähinnä erilaisten tavan adverbiaalien muotoina; niiden yhteismäärä teksteissä on laskutavasta riippuen vain 0,5–2 %.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yleistä

Adverbijohdokset

Taivutusmuotoiset adverbit

Muita adverbiryhmiä

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot