Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Johtolause ja muut johtoilmaukset > Johtolauseen paikka > Jälkijohtolause > § 1484 Jälkijohtolauseen tyyppejä

§ 1484 Jälkijohtolauseen tyyppejä

Jälkijohtolauseen yhteydessä repliikkinä on mahdollinen muukin kuin lause (a). Jälkijohtolauseen verbi voi olla intransitiivinenkin (b) tai saada objektikseen jonkin muun ilmauksen kuin puheen sisällöstä kertovan jakson (c), jolloin johtoilmaus toimii repliikkiä selittävänä kommenttina.

(a)
Ei minkäänlaista jokea, ei järveä, ei maamerkkiä, hän ajatteli nyrpeänä. (k) | Rajua rajua, huokailevat – – kansliapäällikkö Vilho Hirvi ja – – pääjohtaja Jukka Sarjala. (L)
(b)
”Laman voi katsoa päättyneen”, pääministeri ilakoi helmikuussa 1994. (l) | Radioaktiivinen vilja sotketaan puhtaan viljan kanssa seokseksi, joka viranomaisten mukaan ei ole vaarallista, Bujval irvistää happamasti. (l) | – Silloin oli pirun kylmä, värjöttää Matti Ranin jälleen Tähtitorninvuorella Helsingissä. (L) | Olisi iltasta, kuului emännän ääni pirtistä, kun hän oli porstuassa. (K)
(c)
”Mutta olojen pitää olla sellaiset, että sinne ylipäätään viitsii mennä”, toinen jatkaa ajatusleikkiä. (l) | ”Suorastaan hirvittää ajatus, että Mikko jäisi valitsematta”, muuan läsnäolija tiivistää yleisön ajatukset. (l) | Painokoneilla tehdään keväällä yövuoroa ja lisäksi ollaan viikonloppuisin ylitöissä, Pätynen kertoo tuoreimpia kuulumisia. (A)

Tyypillinen työnjako useilla kommunikatiivisilla verbeillä onkin, että kun johtolause on referaatin edellä, ne esiintyvät vain epäsuoran referaatin tai referatiivirakenteen yhteydessä, mutta jälkijohtolauseessa suoran esityksen yhteydessä (d).

(d)
Poliisi epäilee miesten liikkuneen punaisella Mitsubishi Galant ‑merkkisellä henkilöautolla. (l) | vrt. Saitkos takeet, välihuutajat epäilivät. (l) | Poika muistaa tarkasti, missä oli sillä hetkellä, kun Tito kuoli. (l) | vrt. Mä olin silloin yläasteella, kun tuli Jatsin syvin olemus – – muistaa Koivunen. (l)

Huom. Sananparsiformula, joka edustaa muottia repliikki + jälkijohtolause, on ns. wellerismi. Nimitys on peräisin sananparsitutkija Archer Taylorilta, joka nimesi sanoi-tyyppiset sananparret niitä runsaasti viljelleen Dickensin fiktiivisen henkilöhahmon Samuel Wellerin mukaan. Yksinkertaiseen muottiin (Perästä kuuluu, sano torventekijä) saattaa liittyä muita aineksia seuraavasti: 1. kun-lause: Eipä soo tuata ennen teheny, sanoo entinen miäs, ku akka kuali; Paljo porua, vähän villoja, sano piru, kun sikaa keritti, 2. objekti: Nyt se alkaa, sano suutari nälkää, 3. datiiviadverbiaali: Ihmisiksi, sanoo Repin Maija kanalle, 4. muu elementti: Lähettiin, sano täi löylyssä (Järviö-Nieminen 1959).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yleistä

Adverbijohdokset

Taivutusmuotoiset adverbit

Muita adverbiryhmiä

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot