Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Partikkelit kontrastin, perustelun ja siirtymän merkkinä > § 1036 No-alkuiset vuorot: siirtymä ja rutiinit

§ 1036 No-alkuiset vuorot: siirtymä ja rutiinit

Sana no on monikäyttöinen: se toimii paitsi vuoronalkuisena lausumapartikkelina myös kertomuksen keskellä siirtymän merkkinä (» § 808) sekä dialogipartikkelina ja interjektiona (» § 856857, 1051). Lausumapartikkelina sanan no paikka on vuoron tai lausuman alussa. Se osoittaa keskustelussa jonkinlaista rajaa tai siirtymää (esimerkki a, esimerkki b:n viimeinen rivi). Joskus siirtymään voi liittyä odotuksenvastaisuuden merkitystä (b), joskus taas no voi liittyä painokkaan samanmieliseen vuoroon (c–d). Partikkelin kulloinenkin tulkinta täsmentyy viime kädessä kontekstin nojalla.

(a)
A: No se asia on selvä.
B: Joo.
A: No sitten täytyy käsitellä seuraavaa kysymystä (tv)
(b)
V: Ei siinä mikää hyvä liksa ole, semmonen ku neljä ja puol tonnii.
S: No ei se nyt mikää ihan surkea ole.
V: No ei nyt ihan surkea ole mut ei se nyt mitenkää – –. (p)
(c)
V: Tyhmät alivuokralaiset.
S: No oli kyllä. (p)
(d)
A: Älä nyt sitä sure.
B: No en. (p)

Vuoronalkuisena no on myös kiteytynyt rituaalistuneisiin ilmauksiin esim. haastatteluvastauksissa (e) tai puhelinkeskustelun avausrutiineissa (esimerkin f rivit 2–3). Tällaisissa tapauksissa partikkelin indeksisenä tehtävänä on tietyn diskurssilajin, kuten haastattelun tai tuttavallisen puhelun, merkitseminen.

(e)
A: Miten se juoksu tänään sujui?
B: No aluksi oli vähän vaikeuksia mahan kanssa, mutta sitten vedettiin täysillä loppumatka. (P)
(f)
1 V: Aliisa Valorinta.
2 S: No Miia tässä moi
3 V: No hei,
4 S: Sä oot tullu.
5 V: Tullu mistä,
6 S: Maalta. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot