Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoro > Moniyksikköinen vuoro > § 1005 Miten vuoro jatkuu useiden lauseiden mittaiseksi

§ 1005 Miten vuoro jatkuu useiden lauseiden mittaiseksi

Vuorottelun kannalta jokainen syntaktisen kokonaisuuden loppu on periaatteessa mahdollinen puhujanvaihdoskohta. Jos vastaanottajat sivuuttavat rajakohdan sanomatta mitään tai käyttävät pelkän partikkelivuoron, alkuperäinen puhuja voi jatkaa puhettaan – esim. laajentamalla lausettaan yhdyslauseeksi. Näin syntyvä moniyksikköinen vuoro on nähtävissä tuloksena keskustelijoiden yhteistyöstä, vaikka sen sisältö on yhden puhujan tuotos.

Seuraavassa näytteessä usean hengen keskusteluun osallistuva puhuja EK vie neljästä syntaktisesta (lause)kokonaisuudesta muodostuvan vastausvuoronsa päätökseen (r. 2–3) kytkemällä lauseet toisiinsa konjunktioilla ja jättämällä merkitsemättä näiden lauseiden rajoja prosodisesti. (Vuorojen päällekkäisyyden alkamiskohta on osoitettu hakasulkein.)

 
1LP: Ketä häne on perikuntaa
2EK: Hänel on tyttäriä kuule ja ne on naimisis:sa että
3  sil on useampi tytär    
4 LP:   [Jaaha,  
5 EK:   [olik se neljä muistaak [seni.
6 MK:     [Neljä
7   mä luule [et sil [on.
8 LP:   [Ai, [
9 IW:     [Ahaa (p)

Tässä esimerkissä kysymyksen esittäjä LP sijoittaa uuden tiedon vastaanottamista osoittavan dialogipartikkelinsa jaaha (r. 4) EK:n vastauksessaan tuottaman kahden syntaktisen yksikön sellaiselle rajalle, jossa lauseita ei ole kytketty toisiinsa konjunktiolla. Voidaan siis ajatella, että LP:n kannalta vastaus oli riittävä, mutta EK itse jatkaa vielä vuoroaan tuomalla siihen täsmentävän lisäyksen olik se neljä muistaakseni. MK vahvistaa tämän riveillä 6–7 (neljä mä luulen et sil on) käyttämällä hajarakennetta, joka on vain määräkontekstissa mahdollinen sanajärjestysvariantti, vrt. vaihtoehtoa Mä luulen et sil on neljä, joka esittäisi asian uutena (hajarakenteesta » § 1398). Rivillä 8 puhuja LP osoittaa puhuja MK:n vuorossa olevan sovelias saumakohta, puhuja IW tekee saman rivillä 9.

Yksinkertaisin moniyksikköinen vuoro on yhdyslause: konjunktioiden kytkemä syntaktinen kokonaisuus, jonka lauseet kytkeytyvät toisiinsa alistus- ja rinnastussuhtein. Seuraavassa näytteessä toinen puhujista, Mari, esittää vain sellaisia vuoroja, jotka muodostuvat yhdestä lausumasta. Toisen puhujan vuorot ovat pitempiä, ja ne sisältävät syntaktisia rajakohtia, joissa puhuja voisi vaihtua. Mari on kuitenkin tehnyt kummallakin kysymyksellään tilaa toisen keskustelijan moniyksikköiselle vuorolle, joten puhuja ei vaihdu, kun ensimmäinen syntaktinen kokonaisuus on valmis.

 
Mari: Mitäs ↓kuu↑luu?
Anna: ↑No kiitos siinähän se hurisee minä tässä huokailen vaan ku .hh on vähän semmonen niin eh .hh kummallinen olo vaan ei meinaa päästä käyntiin nyt oikeen, he he
Mari: Ai niinku (.) koulun (.) suhteen.
Anna: Nii joo hh en tiedä sitä verottiko se kuuma kesä nin- niin kovasti että (.) että .hh on vaan semmonen hhh nääntyny ja .hh meinaa pyörryttää ku seisoskelee ja semmosta?
Mari: Ai jaa. (p)

Moniyksikköinen vuoro voi myös rakentua siten, että osa lausumista on parenteettisia, varsinaista asiaa taustoittavia. Seuraavassa vuorossa parenteettiset lisäykset sijoittuvat lausekkeen se piispan puheenvuoro sisälle pronominimääritteen se jälkeen. (Parenteesit merkitty kursiivilla ja substantiivilauseke, jonka sisään ne sijoittuvat, lihavoinnilla.)

 
Joo ja sen ehtii siellä sitten vielä (.) vielä kyllä kans kat .hh ↑onks muuten se sitten se↑ (.) kun nyt (.) seurakuntauutisissa ja näis on ollu että .hh tai jossain mainonnassa kumminkin että piispan puheenvuoro niin .h onko se se loppulähettäminen. (p)

Moniyksikköinen vuoro voi käsittää paitsi lauseita ja yhdyslauseita myös muuntyyppisiä lausumia. Keskeisiä näistä ovat oman prosodisen kokonaisuutensa muodostavat dialogipartikkelit, joita on vuoron alussa, esim. seuraavassa riveillä 3 ja 4 (tarkemmin » § 10271036).

 
1S: – – ja ne sano ettei ne jaksa meit ottaa vastaan huameillalla, mut
2 et keskiviikkona,
3V: Aijaa. ↑Joo oikee hyvältä kuullostaa.
4S : Joo:. Kiva. (p)

Huom. Perättäisten lausumien suhteet vuorossa voivat olla mutkikkaat, mikä johtuu osin siitä, että puhetta suunnitellaan samalla kun puhutaan. Seuraavassa esimerkissä lausuma ku meill on konepäivät ollu tuolla toimii perusteluna edelliselle lausumalle. Samalla se muodostaa seuraavan lausuman kanssa ku – ni ‑rakenteen ku on ollu konepäivät ni makkaraa paistettu. Viimeinen ni-alkuinen lausuma on myös jatkoa koko edelliselle ku – ni ‑rakenteelle: ku on ollu konepäivät – – ni kaikki paikat haisee savulle ihan:

mä oon just menossa suihkuun
 
Mä oon just menossa suihkuun ku mä haisen ihan savulle ku meill on konepäivät ollu tuolla ni makkaraa paistettu siinä ja, tollasta ni kaikki paikat haisee savulle ihan – –. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot