Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Nominien taivutusparadigmat > Pronominien taivutus > Jo-, ku- ja mi-alkuiset pronominit > § 103 Kvanttoripronominien taivutus

§ 103 Kvanttoripronominien taivutus

Kvanttoripronomineihin kuuluvat liiteaineksen ‑kin tai ‑kAAn sisältävät kukin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpainenkin sekä sana molemmat (» § 740). Kukin taipuu niin kuin jokin (» asetelma 53): kutakin, kullakin, kussakin jne. Kumpikin ja molemmat taipuvat komparatiivin tavoin, esim. kumpaakin : kummastakin, molempia : molemmissa (» § 97 asetelma 48).

Kukaan ja mikään taipuvat osittain kuten kuka ja mikä, osin niillä on yksilöllistä taivutusta; mikään-pronominin yksikkö- ja monikkomuodot eroavat toisistaan vain nominatiivissa (» asetelma 52). Kukaan-pronominin monikkomuodoista tavallisia ovat vain nominatiivi ja genetiivi.

Asetelma 52: Pronominien kukaan, mikään taivutus
  kukaan   mikään  
NOM kukaan ketkään mikään mitkään
GEN kenenkään keidenkään minkään minkään
PAR ketään keitään mitään mitään
ESS kenään ?keinään minään minään
TRA keneksikään ?keiksikään miksikään miksikään
INE kenessäkään keissäkään missään missään
ELA kenestäkään keistäkään mistään mistään
ILL kehenkään
~ keneenkään
keihinkään mihinkään mihinkään
ADE kenelläkään
~ kellä(kä)än
keilläkään millään
(~ milläkään)
millään
(~ milläkään)
ABL keneltäkään
~ keltä(kä)än
keiltäkään miltään miltään
ALL kenellekään
~ kellekään
keillekään millekään millekään
Sulkeisiin merkitty on adessiivin ja ablatiivin ne-aineksettomissa muodoissa harvinainen; tavallisia ovat siis kellään, millään, keltään.

Joku, jokin, jompikumpi ovat indefiniittisiä kvanttoripronomineja (» § 746). Yhdyssana jompikumpi taipuu molemmilta osiltaan komparatiivin tavoin: jommankumman, jompiinkumpiin. Myös joku-sanassa taipuvat molemmat osat jo- ja ‑ku (» asetelma 53). Jo-osa taipuu kuin relatiivipronomini joka lukuun ottamatta nominatiivia ja genetiiviä: joku, jotkut, jonkun, vrt. relatiivipronominin muodot joka, jotka, jonka (» § 102). Loppuosa -ku toistaa jo-osan sijapäätteet ja monikon tunnuksenkin: jotakuta, joissakuissa. Jokin-sanassa on taipuvan jo-vartalon lisäksi kin-liite, joka A-loppuisen taivutuspäätteen jäljessä esiintyy usein asussa ‑in (» § 137). Joku-pronominin monikkomuodot ovat nominatiivia lukuun ottamatta harvinaisia, eikä sanaa juuri käytetä essiivissä eikä translatiivissa yksikössäkään. Puhutussa kielessä joku esiintyy lähinnä yksikön ja monikon nominatiivissa ja yksikön genetiivissä ja jokin muissa sijoissa; nelitavuiset jollekulle-tyyppiset muodot ovat harvinaisia (» § 748).

Asetelma 53: Pronominien joku, jokin taivutus
  joku jokin
NOM joku jotkut jokin jotkin
GEN jonkun joidenkuiden jonkin joidenkin
PAR jotakuta joitakuita jota(k)in joita(k)in
ESS jonakuna joinakuina jona(k)in joina(k)in
TRA joksikuksi joiksikuiksi joksikin joiksikin
INE jossakussa joissakuissa jossa(k)in joissa(k)in
ELA jostakusta joistakuista josta(k)in joista(k)in
ILL johonkuhun joihinkuihin johonkin joihinkin
ADE jollakulla joillakuilla jolla(k)in joilla(k)in
ABL joltakulta joiltakuilta jolta(k)in joilta(k)in
ALL jollekulle joillekuille jollekin joillekin

Indefiniittisiä kvanttoripronomineja ovat myös eräs ja muuan. Eräs taipuu varas-tyypin mukaisesti (» § 68 asetelma 30). Muuan-pronominilla on yksikön nominatiivimuodon lisäksi vain yksikön partitiivimuoto muuatta. Samakantaisella pronominilla muutama on täysi paradigma (» § 763).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot