Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron loppu > Vuoron mahdollinen ja todellinen loppu > § 1039 Tunteen ja asenteen ilmaukset vuoron lopettajina

§ 1039 Tunteen ja asenteen ilmaukset vuoron lopettajina

Ilmauksia, joiden yhtenä tyypillisenä sijaintipaikkana on vuoron loppu (» § 1009 asetelma 154), ovat tunteen ja asenteen ilmaukset samoin kuin vastaanottajaan vetoavat hellittelyt, kiitokset, sadattelut ja naurahdukset (myös » § 858):

 
Apua! Mä olen unohtanu kukkaron kotiin. Kääk. (P)

Asenteenilmaukset esiintyvät joko kiinteästi vuoron viimeisen rakenneyksikön osana kuten puhuttelut (a) taikka tulevat selvästi erillisenä lisänä jo syntaktisesti ja prosodisesti päättyneeseen vuoroon (b–c).

(a)
L: Velvottaaks £tää mua johonki£. [£ = hymyilyn merkki]
J: £Ei velvota kulta (p)
(b)
VN: On niin jumalattoman vahvaa [sikari]
TT: Ei niitä henkeen vedetä. Saatana. (p)
(c)
Lääkäri: Se vaatii ↑ruokavalioo nyt sit tiukkaa ruokavalioo että,
Potilas: Aijai sentää se on mulle vaikeeta. he he he (P)

Toiseksi vuoron loppuun sijoittuu erityyppisiä kiteytyneitä ilmauksia, joiden yhtenä tehtävänä on vaikuttaa edeltävään vuoroon sisältyvän väitteen jyrkkyyteen ja vaimentaa sen vaikutusta. Esimerkissä (d) kiteymä ei siin mitää tukee puhujan edeltävää arviota ihan mukava se oli, jolla hän lieventää edellä mahdollisesti luomaansa kielteistä kuvaa puheenalaisesta henkilöstä. Esimerkin (e) ilmaus tai jotain (r. 6 ja 9) liittyy ehdotukseen, joka tällä tavoin esitettynä vaikuttaa lievemmältä. Esimerkissä (f) on taas kyse radikaaliryhmiin liittyvästä arviosta. Kun vastaanottaja ei esitä odotuksenmukaista toista kannanottoa (kannanotoista » § 1212) vaan pelkän minimaalisen reaktion mmm, arvion esittäjä hieman peruu kehuvaa arviotaan kiteymällä tai siis sillee.

(d)
Missu: Niin tota Se mulle heti ensin valaisiki asiaa että hän ei suvaitse naispappeutta ja, jotain tällästä,
Kaaka: Heti.
Missu: Niin nii jotain siinä En mä ollu kauaa ollukkaa siinä mut kyl se niinku iha. (.) ihan mukava se oli ei siin mitää,
Kaaka: nhhä
Missu: Tosi tiukat mielipiteet vaa. (p)
(e)
1Missu: Neljätoista kolmekymmentä.
2Sanni: Selvä,
3Missu: oon sielä niin niin Ku Esko sano että, että et tota noin niin tuntia
4 kauemmin niinku Somerolta ei kannata sillee hirveesti varata?
5 (.)
6Missu: tai jotai
7Sanni: Joo.
8Missu: Mut se on niinku m- Mun mielest se o ihan kiva jos me oltas
9 jotai varttia aikasemmin tai jotain ni?
10Sanni: Nii .Nii (p)
(f)
Maija: Ja sit ne o niiku kymmenes eri järjestös just tommoses (.) niinku äärijutuis
Silja: Mut onhan se tietenki tota (.) sis niinku (.) se mitä- minkä puolest ne taistelee ni onha se tietenki hieno asia
Maija: mmm
Silja: tai siis sillee (.) mut niinku (P)

Huom. Vuoron lopussa tai sen päätyttyä puhujat käyttävät myös ei-kielellisiä merkkejä kuten nyökkäys, olan kohautus, ilmehdintä tai huokaus. Näiden merkkien systemaattista käyttöä ja liittymistä puheen jäsentymiseen ei ole suomalaisesta kulttuurista toistaiseksi tutkittu. Naurun tulkinnasta ja sijoittumisesta vuoroon ks. Haakana 1999 ja 2001.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot