Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Partikkelivuorot > Uutisen vastaanottamisen partikkelit: ai, jaa, no > § 1051 No ja (mi)tä vuorona

§ 1051 No ja (mi)tä vuorona

Partikkelia no(h) käytetään reaktiona eräisiin usein etujäsenenä käytettyihin lausumiin kuten puhutteluun (Lapsi: Isi, Isä: Noh), arvuuttavaan kysymykseen tai kertomusta tai pyyntöä ennakoivaan etiäiseen. Näissä tapauksissa no toimii dialogipartikkelina: se muodostaa vuoron yksin tai on lyhykäisessä esijaksossa sellaisena vuorona, joka osoittaa puhujan asettuvan vastaanottamaan toisen puhujan puheenaihetta (termeistä » § 1218). Varsinaisena puheenaiheena, joka seuraa no-partikkelia, voi olla uutinen, mutta myös vitsi, valitus, pyyntö tai vastaava. Toisin kuin uutisen vastaanottamisen partikkelit, no ei merkitse edellisessä vuorossa esitettyä uutiseksi vaan vasta ennakoi sellaista. Partikkelin no äänneasu vaihtelee lyhyestä pitkävokaaliseen (no:) ja avotavuisesta h-loppuiseen (noh). (No-sanan muista käytöistä » § 808.)

Arto: Arvaa mitä on bussi tampereeks?
Pasi: No, (p)
A: Hei mä kuulin yhen hyvän jutun.
B: No:. (p)
Virpi: – – mä oon itkeny ku Niagaran pu [tous tänää kuule] ku – –
Selma:   [No::h, (p)

Partikkelistunut on tarkistuskysymyksenä käytetty , joka on lyhentymä kysymyspronominista mitä (» § 1211). Siitä ei ilmene, onko kyseessä kuulemis- vai ymmärtämisongelma, eikä liioin se, onko vastaanottajalta mennyt koko vuoro ohi. Seuraavan esimerkin tavoin puhuja usein toistaakin koko vuoronsa sellaisenaan:

 
Tarja: Te maalasitte keittiön vai mitä.
 (.)
Arto: Täh,
Tarja: Te maalasitte keit [tiön siellä vai.
Arto:   [Ei:.
Sari:   [Ei:.
Tarja: ↑Ai ette maalannu. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot