Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet > Semanttisia suhteita > Additiiviset suhteet > Additiivisen suhteen konnektiivit > § 1097 Lisäksi, myös, -kin, samaten, jopa, paitsi – myös

§ 1097 Lisäksi, myös, -kin, samaten, jopa, paitsi – myös

Adverbeina ja postpositioina käytettävät sanat lisäksi ja ohella ~ ohessa, päälle sekä fokuspartikkeli myös toimivat additiivisen suhteen tulkinnan merkkeinä. Ne voivat sijoittua lauseessa melko vapaasti. Puhutussa tai puheenomaisessa kielessä additiivista suhdetta ilmaistaan myös partikkelilla kans(sa). (» § 839840.)

 
Puharilan ala-asteen peruskorjaus viedään loppuun, lisäksi koulun piha kunnostetaan. (l) | Huone: Vaatimaton. Ei minibaaria. Televisiossa paikallisten kanavien lisäksi Super Channel ja Saksan RTL. (l) | Luovan tilanteen on oltava hauska. Myös oppimisen on oltava hauskaa, muuten pänttäät ja pänttäät etkä muutaman minuutin päästä muista mitään. (l) | Kaikille maksettaisiin ensin 2,4 prosentin korotus tai vähintään 200 markkaa lisää kuukaudessa. Sen päälle maksettaisiin naislisää – –. (l) | jos mä nyt ostan johonki päivään liput, ni ostanks mä sulle kanssa (p)

Liitepartikkeli ‑kin voi toimia listaavan suhteen selventäjänä, koska se implikoi että jotain vastaavaa on ollut esillä.

 
Käsiä särkee, sormet ovat jäykistyneet aivan selvästi. Silmiä täytyy räpytellä, tuntuu kuin ei näkisi kunnolla. Päänsärkyäkin on ollut, takaraivossa. (k)

Muita additiivisen suhteen merkitsimiä ovat sitä paitsi, sinänsä vertailua ilmaisevat adverbit samoin, samaten, niin ikään sekä kielteisissä yhteyksissä liioin:

 
Olin ylpeä ja tyytyväinen, ei tässä liian syvällä vielä uida. Sitä paitsi oli kivaa. (E) | Hänen tahitilaisittain valmistama kalansa oli herkullista, samoin kana, jota hän sanoi tekevänsä viidakon tapaan. (k) | Petri sanoi kuuluvasti ”Tahdon”. Susanna vilkaisi ensin Petriin ja myöntyi pienen tauon jälkeen niin ikään avioliiton satamaan. (l) | Minä en enää etsi kadonnutta aikaa. Ei liioin Mey. (k)

Fokuspartikkelit jopa, edes, vielä(pä) tekevät additiivisesta liitoksesta skalaarisen, samoin saati ja adpositiomainen puhumattakaan (» § 849):

 
On hyvä, että asioista puhutaan, jopa ärsyynnytään. (l) | Hän ei ole muuttunut miksikään, edes käynyt vanhemman näköiseksi. (l) | Myös Nissanissa on säädettävä tihkunopeus, vieläpä portaattomana. (l) | Katri ei kehdannut liikkua miehensä kanssa kaupungilla, saati esitellä tätä ystävilleen. (k) | Me emme ikään kuin löytäneet yhteistä säveltä, kielestä puhumattakaan. (k)

Kontrastiivis-additiivisia ovat ilmaukset paitsi – myös ja paitsi että – myös. Joskus tällaisessa rinnastuksessa esitetään ensimmäinen jäsen taka-alaistettuna tai odotuksenmukaisena, mutta yleensä konstruktiota voi pitää lähinnä kiteytyneenä yhdysrakenteena. Paitsi esiintyy usein lauseen ensimmäisenä jäsenenä, mutta voi sijaita myös finiittiverbin edellä tai jäljessä. (Vrt. myös » § 708; ei vain – vaan myös ‑ilmauksista » § 1107.)

 
Jos pakkaset jatkuvat, humalapäissä saatetaan paitsi ampua itseä ilotulitteella myös jäätyä hankeen. (l) | Paitsi kulttuurinautintoja, myydään vieraille myös t-paitoja, selkäreppuja ja erikoiskännyköitä. (l) | – – laskeutusaltaat paitsi hidastavat veden virtausnopeutta järveen, ne myös puhdistavat. (l) | Paitsi pakastettua kirjolohta Japanissa tapahtuvaa jatkojalostusta varten, yhteydet kaukaiseen itään ovat synnyttäneet myös toisen tuotteen, japanilaiseen tapaan suolatun kirjolohen mädin. (l) | Paitsi että kalenteri oli ainoa laatuaan, sen suosio perustui myös tarkoin harkittuun muotoon. (l)

Paitsi esiintyy additiivisissa liitoksissa joskus myös ilman myös-partikkelia:

 
Jokainenhan meistä tietää, millaisen riesan kaikennäköiset julkaisut kotona aiheuttavat. Paitsi tilattuja lehtiä sinne kannetaan tuhottomasti ilmaisjulkaisuja kuten kaupunginosalehtiä ja mainoksia. (l) | Sopivan koulutuksen sorvaaminen lentokoneasentajia silmällä pitäen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Paitsi että koulutus on maassa uutta, sitä säätelevät tiukat määräykset. (l)

Huom. Additiiviselle rinnastukselle semanttisesti läheisiä ilmaustyyppejä on lukuisia. Esimerkiksi E-infinitiivin instruktiivi- ja inessiivimuodot esiintyvät ilmauksissa, jotka vastaavat merkitykseltään additiivista suhdetta: Toukat elävät joessa 3–5 vuotta ollen suurimmillaan 12–13 senttisiä (l) ’ja ovat’; Ihannepainoni olisi 70–80 kilon välillä, mutta painan noin 120 kiloa, pituuden ollessa 176 senttiä (l) ’ja pituuteni on’ (» § 518).

Komitatiivisijainen ilmaus on additiivinen ja voi vastata ja-rinnastusta, mutta on yleensä lähempänä ’kanssa’-ilmausta: Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen oli läsnä veteraanipäivän pääjuhlassa (L) (» § 1264). Epärestriktiivisistä relatiivilauseista » § 11651167.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus

Lauseiden rinnastus ja lisäys

Semanttisia suhteita

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot