Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa > § 1113 Etu- ja jälkiasemaisuuden yleisyys ja lauseen merkitys

§ 1113 Etu- ja jälkiasemaisuuden yleisyys ja lauseen merkitys

Erimerkityksisten adverbiaalilauseiden välillä on eroja siinä, missä määrin ne esiintyvät yhdyslauseen alussa tai lopussa; taulukossa 9 on esitetty konjunktioittaiset jakaumat yleiskielisestä aineistosta.

Taulukko 9: Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa
  Alussa Lopussa Yht.
  % n % n n
jos 57 393 43 303 696
mikäli 57 334 43 248 582
jollei 37 133 63 225 358
ellei 22 209 78 745 954
kun 33 222 67 447 669
vaikka 32 159 68 341 500
koska 17 71 83 364 435
jotta 11 58 89 490 548
Laskelman otoksessa on Parole-korpuksen sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kaunokirjallisuutta. Yhdyslauseiden kokonaismäärä on 4742.

Konditionaalisten jos- ja mikäli-lauseiden tavallisin paikka kirjoitetussa yleiskielessä on hallitsevan lauseen edellä. Lähimerkityksiset ellei- ja jollei-lauseet sijoittuvat useammin yhdyslauseen jälkijäseneksi. (» § 11341136.)

(a)
Jos haluaa heittäytyä pariisilaiseksi, on juotava samppanjaa. (l) | Mikäli kyseessä on vakavampi virhe, kannattaa hakea apua ammattilaisilta. (l) | Mitään asiaa ei saa läpi, jollei löydä joukosta niitä oikeita henkilöitä. (l) | Ansiolentotoimilupaa ei saa, elleivät kaikki paperit ole kunnossa. (l)

Kielteisetkin jos-lauseet ovat tavallisempia yhdyslauseen alussa, joten kielto sinänsä ei ole syy samanmerkityksisten ellei- ja jollei-lauseiden jälkiasemaisuuden tavallisuuteen.

Kun-lauseen yleisin paikka on yhdyslauseen jälkijäsenenä (b), olipa se merkitykseltään temporaalinen (» § 1123) tai kausaalinen (» § 1130). Usein nämä merkitykset ovat päällekkäisiäkin, koska kausaalinen tulkinta on temporaaliseen suhteeseen liittyvä implikaatio. Yhdyslauseen etujäsenenä kun-lause on tyypillisesti temporaalinen, mutta saa joskus kausaalisenkin tulkinnan (c). Kontrastoiva kun-lause esiintyy molemmissa asemissa (d) (» § 1102).

(b)
Luottokelpoisuusluokitus on helppoa, kun kysymykseen tulee alle vuoden pituiset yritystodistukset. (l) | Monet hämmästyivät, kun naista ei 1986 kelpuutettu piispaksi saman tien kuin papiksikin. (l)
(c)
Kun valmistelin väitöskirjaa löysin 250 tuoretta tutkimusta, ja olin tukehtua tekstimäärään. (l) | Kun joukkueessa on 12 pelaajaa, joista vain viisi yhtä aikaa kentällä, niin syntyy tietysti napinaa siitä, kuinka peliminuutit jakaantuvat. (l)
(d)
Alkoholijuomien kulutus on Suomessa selvässä nousussa, kun Keski-Euroopassa trendi on laskeva. (l) | Kun 1990-luvun alkuvuosina vallitsivat ostajan markkinat, nyt tilanne on päinvastainen. (l)

Vaikka-lause esiintyy samoin tavallisimmin yhdyslauseen lopussa. Hallitsevan lauseen esittävä asiaintila ilmaistaan siis odotuksenvastaiseksi usein vasta jälkikäteen (» § 1140).

(e)
Liikasen hymy ei hyydy, vaikka vastustajien hyytyisikin. (l) | Mersun takapenkillä istuva ajattelee aina, mitä muut sanovat. Mikään muu auto ei pysty tässä maassa samaan. Vaikka Mersujen hinnat tippuisivat yhtäkkiä arkiautojen tasolle, menisi yksi sukupolvi ennen kuin tuore Mersun omistaja kokisi olevansa vain yksi tiellä liikkujista. (k)

Koska- ja jotta-lauseetkaan eivät ole tavallisia yhdyslauseen etujäsenenä. Koska-lause esittää perustelun tai selityksen ensimmäisen lauseen ilmaisemalle asiaintilalle, ja sellainen onkin luontevaa esittää jäljempänä (f) (» § 1129). Jotta-lauseet puolestaan ilmaisevat tarkoitusta; ensin ilmaistaan toteutettava asiaintila, joka motivoidaan jäljessä seuraavalla finaalisella jotta-lauseella (g) (» § 1133).

(f)
Suuret ikäluokat tyytyvät osaansa, koska ovat hampaattomia lampaita. (l)
(g)
Brigitte ehdotti [Sartrelle] yhteisen lapsen hankkimista, jotta tämä voisi saada äitinsä kauneuden ja isänsä aivot. (l)

Keskustelupuheessa adverbiaalilauseet saattavat lisäksi limittyä: joskus lauseen voi tulkita niin edeltävään kuin seuraavaankin lauseeseen liittyväksi. Varsinainen liittymäkohtakaan ei aina ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Esimerkissä (h) kun-lauseen suhde ympäröiviin lauseiseen on tulkinnanvarainen (» § 1015).

(h)
Mut tietsä nyt- nyt mä oon ihan sekasin mä oon just heränny mä olin nyt tuol nukkumassa ku mä oon ihan sekasin kenen kans mä ylipäätänsä puhun (p)

Huom. Taulukon 9 laskelmassa eivät ole mukana parenteettiset lisäykset eivätkä myöskään seuraavanlaiset ellei- ja jollei-konjunktioille tyypilliset tapaukset, joissa toinen jäsen koostuu kieltoverbin sisältävästä konjunktiosta ja nominaalisesta lausekkeesta (» § 1136):

 
Niinistön asema julkisuudessa on ollut huomattavasti asiallisempi, ellei peräti kuivakas. (l) | – – eikä kukaan ymmärrä, ellet sinä. (k) | Rannat ovat unionin puhtaimmasta päästä, jolleivät parhaat. (l)

Ikolan ym. (1989) murre- ja yleiskielen aineiston vastaavat tulokset poikkeavat taulukossa 9 esitetyistä etenkin kun-sanan suhteen: murreaineistossa kun-lause esiintyi 59,5 %:ssa tapauksista etulauseena, yleiskielen otoksessa 41,1 %:ssa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Kausaaliset suhteet

Konditionaaliset suhteet

Konsessiiviset suhteet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot