Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä > § 1114 Lauseella kiinteämpi tai irrallisempi suhde toiseen

§ 1114 Lauseella kiinteämpi tai irrallisempi suhde toiseen

Konjunktiollinen adverbiaalilause voi olla hallitsevaan lauseeseen integroitunut restriktiivinen määrite tai toista lausetta tavalla tai toisella kommentoiva epärestriktiivinen lisäys. Restriktiivisten ja epärestriktiivisten adverbiaalien väliin jää tulkinnanvaraisia tapauksia.

Tyypillinen adverbiaalilause on hallitsevan lauseen alisteinen osa, siihen integroitunut restriktiivinen, rajaava määrite. Se esittää hallitsevan lauseen ilmaisemalle asiaintilalle pätemisen rajat tai tulkinnan kehykset. Määritteenä esim. jos-lause esittää ehdon, jonka vallitessa hallitsevan lauseen ilmaisema asiaintila vallitsee (a) (» § 1134), ja koska-lause esittää selityksen tai perustelun hallitsevassa lauseessa ilmaistulle asiaintilalle (b) (» § 1128). Vaikka-lause puolestaan ilmaisee odotuksenvastaisuutta eli sitä, että huolimatta vaikka-lauseen esittämästä asiaintilasta hallitsevan lauseen asiaintila pätee (c) (» § 1139); kun-lause taas esittää mm. ajallisen kehyksen tai ehdon (d) (» § 1122, 1128, 1137).

(a)
– – autoa on pakko käyttää, jos julkista liikennettä ei ole. (l) | Jos kortti katoaa tai varastetaan, sen kaikki toiminnot voidaan kuolettaa heti. (L)
(b)
Lapset kiusaavat lihavaa, koska aikuiset, koko yhteiskunta kiusaa lihavaa. (k) | Nainen selitti, että koska pankin tietokoneet reistailevat, hänen on kysyttävä asiakkaan tilinumero puhelimitse. (L)
(c)
Aurinko paistaa, vaikka sataa. (l) | Vaikka aika oli vaikea, oli hallituksen työskentely luistavaa. (l)
(d)
Irjan polvista kuului narahdus kun hän lähti liikkeelle. (k) | Kun opettaja näyttää mallia, on oppilaiden helppo jatkaa: – –. (l)

Epärestriktiiviset eli lisäävät tai kommentoivat adverbiaalilauseet esittävät kommentin toisen lauseen ilmaisemaan asiaintilaan. Ne eivät toimi toisen lauseen integroituneina osina, sen määritteinä, vaan ovat siihen irrallisemmassa lisäyssuhteessa (» § 1068). Lauseiden välinen merkityssuhde on kuitenkin konjunktion merkityksen viitoittama. Kommentoiva adverbiaalilause on tavallisimmin konditionaalinen (jos, mikäli, ellei, jollei), kausaalinen (koska, kun) tai konsessiivinen (vaikka, joskin, jos kohta).

Tyypillinen kommentoiva adverbiaalilause on jälkiasemainen lisäys, joka muodostaa oman erillisen puhetoimintonsa (» § 886, 1004), esim. väitteen tai kysymyksen. Tämä irrallisempi suhde ilmenee eri tavoin. Esimerkiksi kommentoiviin vaikka-lauseisiin sisältyy usein partikkeli kyllä tai ‑hAn, jollaiset esiintyvät ensisijaisesti päälauseissa (e). Kommentoivat kun- ja koska-lauseet puolestaan esittävät perustelun. Koska-konjunktioon saattaa liittyä tällöin pa-partikkeli; kun-lauseen alussa voi olla NP tai muu lauseke (f) (» § 1119).

(e)
Huomattavasti paremmin etanavauhtiseen cruisailuun soveltuu esimerkiksi punainen Chrysler Viper veekymppeineen, vaikka kyllä siinäkin kytkintä joutuu luistattamaan koko matkalla. (l) | Suomessa tätä on pidetty ihmeellisenä, vaikka tehtiinhän ennenkin päivät heinätöitä ja illalla urheiltiin. (l)
(f)
Liekö tuo retale menossa kauppaan, ajattelin, koskapa on pannut pyhätakin päälle. (k) | Kyllä minusta siellä voitas soveltaa siis yliopistollisiin virkoihin ihan ihan samallaist kiintiöperiaatetta ku mitä Päivi tossa esitti koska siis opiskelijoistaha rupee kohta oleen yli puolet naisia. (TV) | Ja pidät sitten huolen, ettet sotke välejä, kun Ville-enon perinnön vuoksi joudutaan kuitenkin tulemaan jotenkin toimeen niitten kanssa. (k) | Operaatio edellyttää siis suurvaltojen hyväksymistä, ne kun voivat estää jatkon veto-oikeudellaan. (l)

Adverbiaalilauseen irrallisuutta toisesta lauseesta osoitetaan kirjoituksessa välimerkityksenkin keinoin: erottamalla lause toisesta lauseesta pisteellä tai ajatusviivalla (g). Yhdyslauseen etujäsenenä kommentoiva adverbiaalilause niveltyy kuitenkin yhdyslauseen jälkijäseneen ortografisesti: sitä ei eroteta toisesta lauseesta pisteellä. Se on yleensä metatekstuaalinen kommentti, joka luo tekstuaalista koherenssia ja auttaa sanoman vastaanottajan temaattista orientoitumista seuraavaan väitteeseen. Etenkin jos‑, jollei‑, ellei‑, mikäli- ja kun-lauseita käytetään näin (h) (» § 1136).

(g)
– – kasvattaisin lapseni toisella lailla kuin mutsi mua. Jos tätä nyt kasvatukseksi voi kutsua. (k) | Toivottavasti ette saa minusta liian pehmeää ja filosofeeraavaa kuvaa. Vaikka sehän kai nyt on muotia yritysmaailmassakin. (k)
(h)
Jos asiaa katsotaan kulttuurin kannalta, tekniikka on ollut humanismin kehittymisen tärkeimpiä työkaluja. (l) | Kun oikein tarkkoja ollaan, Soppala on paitsi Kuparisen, myös seurakunnan ja kaupungin yhteisyritys. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Kausaaliset suhteet

Konditionaaliset suhteet

Konsessiiviset suhteet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot