Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Semanttisia suhteita > Konsessiiviset suhteet > Konsessiivisen suhteen konjunktiot: vaikka, joskin, jos kohta > § 1140 Vaikka

§ 1140 Vaikka

Konsessiivisen suhteen sisältävässä yhdysrakenteessa hallitseva lause esittää odotuksenvastaisen asiaintilan, joka pätee määritteenä toimivan vaikka-lauseen ilmaisemasta asiaintilasta huolimatta. Adverbiaalina vaikka-lause voi esiintyä yhdysrakenteessa niin etu- kuin jälkijäsenenäkin. Etuasemaisena se jo ennakoi, että jäljessä seuraava hallitseva lause esittää odotuksenvastaisen asiaintilan.

 
Vaikka Maija oli väsynyt, hän tuli. | Maija tuli vaikka oli väsynyt.
 
Vaikka en itse olekaan kova kalastamaan, niin lapsia varten olen hankkinut onget ja uimarenkaat. (l) | Piispa myöntää, että hän itsekin kuuluu niihin, joilla menee taloudellisesti hyvin, vaikka elämäntyyli ei ole kaikkein menevimpiä. (l) | Minä sanon tämän Kalle sinulle, vaikket sinä tätä ymmärrä. (k)

Kun vaikka-lause on yhdyslauseen etujäsenenä, ilmauksen konsessiivisuutta voi jälkimmäisessä lauseessa vahvistaa jokin toinen konsessiivinen partikkeli, kuten silti tai kuitenkin:

 
– – vaikka tavallaan olin seurankipeä en silti olisi halunnut tavata häntä vaan sinut. (k) | Vaikka en pidäkään ihmisistä, ajattelen kuitenkin että he osaavat elää ja ovat oikeita. (k)

Vaikka-lauseen finiittiverbissä, apuverbissä tai liittomuodon pääverbissä on melko yleisesti liitepartikkeli ‑kin ~ ‑kAAn (esim. 500 vaikka-lauseen otoksessa noin kolmanneksessa oli ‑kin; aineistosta » § 1113 taulukko 9). Tällainen ‑kin tai -kAAn on pitkälti kiteytynyt juuri restriktiviisiin vaikka-lauseisiin.

 
Vaikka tulot kasvoivatkin hieman, kotitalouksien taloudellinen tilanne heikkeni edelleen. (l) | vaikka työnjohtaja itte oliskin tota mukana ryyppäämässä tai noin ni se voi kenet tahansa, minä sain ainaki sen käsityksen, erottaa. (p) | Monte Carlo ‑rallin järjestäjät odottavat tämän vuoden kilpailuun runsaasti osanottajia, vaikka kisa ei kuulukaan ralliautoilun MM-sarjaan. (l)

Vaikka-ilmaukset eroavat olennaisesti vastaavanmerkityksisistä konsessiivisista mutta-ilmauksista: mutta-konstruktion lauseet ovat rinnasteisia ja edustavat kumpikin omaa puhetoimintoaan; mutta-lause ilmaisee odotuksenvastaisen asiaintilan.

 
Maija oli väsynyt, mutta hän tuli. | Söin loput ruoat, mutta silti en saanut tarpeeksi energiaa. (E) vrt. Vaikka söin loput ruoat, en saanut tarpeeksi energiaa.

Mutta-ilmaus siis mahdollistaa keskenään odotuksenvastaisten asiaintilojen esittämisen rakenteena, jossa on kaksi toisistaan syntaktisesti riippumatonta osaa. Näin ilmaus on temaattisesti toisenlainen kuin vaikka-tapauksessa, jossa adverbiaalimääritteenä oleva lause toimii selvemmin taustana. Lauseen alisteisena määritteenä vaikka-lause voi kuulua hallitsevan lauseen kysymyksen alaan, toisin kuin rinnasteinen mutta-lause (» § 1115): Miksi ikivanhat uskomukset yhä kiinnostavat, vaikka ~ *mutta tiede on moneen kertaan osoittanut ne pätemättömiksi? (a)

Vaikka-lauseet ovat myös tavallisia epärestriktiivisinä lisäävinä kommentteina, joissa esitetään jokin edellä ilmaistuun asiaintilaan liittyvä rajoitus tai varaus. Merkitys on näissä tapauksissa lähinnä ’tosin’. Tällöin ero vastaavaan mutta-ilmaukseen on vähäisempi.

 
Janne Ahosen mieliala on maassa, vaikka eihän Janne koskaan mikään hymykone ole. (l) | Piilosanoihin voisi kehitellä älyllisempiäkin ja vähemmän onnahtavia vihjerimpsuja; vaikka ratkeavathan ne näinkin. (l)
L: Se [lapsen luokkaretki] on kyllä kiva mahdollisuus.
T: On se vaikka kamalasti se siellä itki ku pari ensimmäistä kertaa soitin. (p)
V: Mut jos haluaisit nin voisitha sinä meille tulla.
S: ois se ihan mielenkiintosta käyvä sielläki.
V: mmmmm. vaikka eipä sillä et sinä tiältä varmmaa kettää tunne sen enemppee ku myökään. (p)

Huom. Vaikka kytkee myös keskenään rinnasteisia lausekkeita: Samanlaisia vaikka pienempiä mielenosoituksia ”demokratian puolesta” pidettiin kaikissa Argentiinan suurissa kaupungeissa (l) (» § 1081).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Kausaaliset suhteet

Konditionaaliset suhteet

Konsessiiviset suhteet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot