Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Lause lauseen jäsenenä > Lause objektina > Jos‑, kun- ja vaikka-lauseet > § 1151 Konjunktiolauseen tulkinta: objekti vs. adverbiaali

§ 1151 Konjunktiolauseen tulkinta: objekti vs. adverbiaali

Jos- ja kun-lauseet sijaitsevat objekteina aina predikaatin jäljessä. Jos-lause voi toimia objektina kysymis‑, kommunikointi- ja havaintoverbeille. Lause on vaihtoehtoisesti hahmotettavissa adverbiaaliksi, jolloin tulkintana on tilanteen ehto. Esimerkiksi kun ilmauksen En yhtään ihmettelisi jos hän olisi jo perillä jos-lause tulkitaan objektiksi, sen ilmaisema asiaintila on ihmettelyn kohde: ’en ihmettele sitä, että hän on mahdollisesti perillä’. Adverbiaaliksi tulkittuna jos-lauseen ymmärretään ilmaisevan ihmettelyn ehtoa: ’en ihmettele siinäkään tapauksessa että hän on perillä’.

(a)
Hän soittaisi ja kysyisi isältä, jos tämä tietäisi miehestä. (k) | Paperit kysytään tarvittaessa. Henkeä ei haistella, mutta katsotaan, jos kaatuilee. (l) | Olisi pitkästä aikaa vanhan valokuva-albumin tunnistamista. Kertokaa, jos ihmisissä on mitään tuttua! (l)

Kun-lause esiintyy objektiksi tulkittavana muistamis- ja havainnointiverbien, erityisesti verbien muistaa ja nähdä kanssa (b). Lause on usein hahmotettavissa myös adverbiaalimääritteeksi. Esimerkiksi ilmauksessa En huomannut kun kirja putosi voidaan kun-lauseen ilmaisema asiaintila tulkita havaitsematta jääneeksi asiaintilaksi (’en huomannut sitä että kirja putosi’) tai sitten ilmaistaan ajallisia puitteita (c).

(b)
Olin vielä pieni poika, mutta muistan, kun Spankkovan kylään perustettiin ensimmäinen kolhoosi. (l) | On upeaa nähdä, kun Lappajärven jää on täynnä väkeä. (l)
(c)
Varkaat ovat niin taitavia, etteivät uhrit useinkaan edes huomaa, kun heiltä häviää pankkikortti automaatilla asioinnin yhteydessä. (l) | Kuulin, kun kerran juttelit isän kanssa hänen lähdöstään. (E)

Tällaisissa konteksteissa kun ja että ovat tavallisesti molemmat mahdollisia. Kun-ilmauksessa painottuu kuitenkin kokemuksen aikakehys ja että-lauseessa alisteinen propositio tosiasiana (d).

(d)
Tuskin Elina huomasi, kun hänen lasinsa täytettiin uudelleen. (k) | Tuskin Elina huomasi, että hänen lasinsa täytettiin uudelleen.

Jos- ja kun-lauseisiin voi liittyä tukipronomini. Silloin kun hallitsevan lauseen alussa on esim. predikatiiviadverbiaali, tukipronomini on välttämätön (e), muulloin ei (f).

(e)
Täydellisenä pelin menetyksenä Vesanto näkee sen, jos keskuksen toiminta varojen puutteen vuoksi loppuu Jyväskylästä. (l) | Pienenä sensaationa pidettiin sitä kun Jaakko Iloniemi ja vielä demari loikkasi – – Yhdyspankin johtokunnan jäseneksi. (l)
(f)
Täytyy kuitenkin pistää jäitä hattuun ja pitää suurena onnistumisena, jos yksikään kuvistani pääsee Mr. Gurumoorthyn pöytää pidemmälle. (E) | Naiset eivät koe imarteluksi sitä, jos heitä noin vain pyydetään huoneeseen tai sänkyyn. (l) | Muistan vielä sen, kun pudotin olympiasoihdun, – –. (l) | Oli harmiteltu sitä, kun kenraali Ehrnrooth ei päässytkään tulemaan, – –. (k)

Vaikka-lause tulkitaan selvimmin objektiksi tietää-verbin sisältävissä kiteytyneissä ilmauksissa tyyppiä (ei) tiedä vaikka, joissa vaikka-lauseen verbi on yleensä konditionaalissa (g). Asennoitumista tarkoittavien predikaattien kuten ihmetellä, pitää jonkinlaisena yhteydessä vaikka-lause on tulkittavissa joko adverbiaaliksi tai objektiksi (h) (» § 1157).

(g)
Miehet luulevat edelleen, että askartelu on lasten hommaa – tai en minä tiedä, vaikka miehetkin askartelisivat salaa kotonaan. (l) | – – siihen [miehen sterilisaatioon] ei hevillä ryhdytä: kukapa tietäisi etukäteen, vaikka ottaisi uuden vaimon ja haluaisi lisää lapsia. (a)
(h)
Mutta hoitoalan ihmiset – – on sopivasti ennen tuponeuvotteluja peloteltu niin, etten ihmettelisi vaikka me menisimme nöyrästi lakki kourassa anomaan palkanalennuksia. (L) | – – eikä hän pitäisi pahana vaikka omatkin lapset tekisivät saman valinnan. (L)

Huom. Objektina toimiva kun-lause on tietyin ehdoin alisteisen milloin-lauseen vastine (» § 1124). Myös miten- ~ kuinka- ja kun-lauseet voivat olla objektin asemassa läheisiä merkitysvastineita, erityisesti kysymyksissä: Muistatko, miten [~ kun] me opettelimme yhdessä sukeltamaan niin syvälle kuin mahdollista (k).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot