Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä > § 1162 Minkätyyppisiä substantiiveja lause voi määrittää?

§ 1162 Minkätyyppisiä substantiiveja lause voi määrittää?

Kun että-lause ja alisteinen kysymyslause toimivat osana substantiivilauseketta, ne esittävät, mikä on pääsanana olevan substantiivin tarkempi sisältö.

Että-lauseen saavat määritteekseen abstraktit, erityisesti mentaalisen tai verbaalisen toiminnan tulosta merkitsevät verbikantaiset substantiivit kuten ajatus, arvio, epäily(s), (epä)luulo, esimerkki, huhu, huomio, idea, lupaus, mielikuva, pelko, sopimus, tieto, väite (a). Mahdollisen sanoman merkityksen sisältävät myös sellaiset substantiivit kuin lappu tai viesti; muunlaiset ovat harvinaisia (b).

(a)
He tekevät havainnon, että elämäkerran kirjoittajien parisuhde ei ole niin onnellinen kuin suomalaisilla yleensä, arvuuttelevat sen syitä ja tulevat tulokseen, että tämä onnellisuusero saattaa kertoa jostakin todellisestakin. (E) | Mutta sainpa erinomaiset eväät kirjoittajan uralle: Eino Jutikkalan opetuksen, että talonpoika on Euroopan jalusta. Matti Lauerman muistutuksen, että huolto voittaa sodan. Helge Pohjolan-Pirhosen lempeän humanistisen huomautuksen, että eurooppalaisuus tarkoittaa yhteistä kulttuuripohjaa. (l) | Suomalaiset olivat eläneet pitkään uskossa, että raivattavaksi osoitettava alue olisi omilla vesillä. (L)
(b)
Eilen tuli Kelasta lappu, että asuntotukihakemusta ei voida hyväksyä, – –. (L) | Pian tämän jälkeen sain postia, että minun on haettava oleskelulupaa. (E) | Mä näin yhtenä yönä karmean painajaisen, että mä poltin tupakkaa. (L) | – – tällaisia nuoria, jotka eivät tee elettäkään, että kävisivät siivoamassa. (L)

Alisteisen kysymyslauseen saa tavallisimmin määritteekseen kysymistä, epätietoisuutta, ihmettelyä, epäilyä tai epätodennäköisyyttä ilmaiseva verbikantainen substantiivi, esim. kysymys, epäilys, epävarmuus, taikka muuta mentaalista toimintaa tai sellaisen tulosta ilmaiseva substantiivi, esim. ajatus, päätös, selostus, vastaus; kiista, ohje, ongelma, syy, varmuus.

(c)
Jatkuva matkustaminen – – on herättänyt epäilyjä, ehtiikö Ahtisaari paneutua lainkaan varsinaiseen työhönsä. (l) | Järjestelyosastolla olevia kalvaa ajatus saavatko he enää työpaikkaa. (l) | – – pako käydään vankilassa perusteellisesti läpi ja sen jälkeen tehdään johtopäätökset, onko valvonnassa kiristämistä. (l) | – – keskustelu tukehtui typerään kiistaan, saako replikoida vai ei. (l) | Meillä on aina hirvee tappelu, kumpi menee puhelimeen. (L) | Hukkila onkin koko ajan elänyt epävarmuudessa, jatkuuko työsuhde vai ei. (l)

Varsinkin että-lause määrittää myös demonstratiivipronomini- tai proadjektiivitarkenteellista substantiivia (d). Tarkenne saattaa olla edellytys että-lauseen esiintymiselle varsinkin yleismerkityksisten substantiivien yhteydessä sekä joissakin kiteymissä (vrt. myös muihin demonstratiivisen aineksen sisältäviin konstruktioihin » § 11601161). Alisteinen kysymyslause demonstratiivitarkenteellisen substantiivin määritteenä on harvinaisempi (e).

(d)
Yleensä on ilomielin hyväksytty se ajatus, että vastuupykäliä pitäisi noudattaa mahdollisimman kirjaimellisesti – –. (l) | Harkimo onkin tiukasti sitä mieltä, että yhden joukkueen dynastiassa ei ole mitään pahaa – –. (l) | – – ei ole olemassa sellaista sääntöä, että oppositiossa kannatus kasvaa – –. (l) | Asianajajat tekevät sellaisia sopimuksia, että maksa viisi tonnia, niin järjestän sinut ulos. (l) | mull ois sellasta asiaa että voit sä tulla meiän tupaantuliaisiin? (p)
(e)
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ei ota mitään kantaa siihen kysymykseen, aikooko hän mahdollisesti pyrkiä toiselle kaudelle. (l)

Tarkenteellinen substantiivi voi esiintyä erillään lauselaajennuksestaan (» § 1402):

(f)
Myös se tieto on nyt virallisesti vahvistettu, että asunnossa oli kolme henkilöä. (l) | Semmoinen kysymys vain putkahti päähäni, että miksei ole sinua näkynyt Uutisvuoto-ohjelmassa? (E)

Lisäksi alisteinen lause liittyy substantiiviin paikallissijaisen pronominin kautta: tukipronomini on substantiivin jäljessä, esim. tieto siitä että…, kysymys siitä onko… (g–h). Rakenteellisesti alisteinen lause on tällöin pronominin määrite, ja itse pronominin muodostama NP kokonaisuutena (siitä että ~ onko…) on substantiivin adverbiaali (vrt. tieto asiasta). Pronominin sijapääte määräytyy pääsanasubstantiivin mukaan. Pronomini ei tällaisissa ilmauksissa ole yleensä välttämätön lauseen rakenteen kannalta.

(g)
Usko siihen, että hyvinvointipalvelujen purkaminen nostaa Suomen lamasta on vahva. (l) | Ohitustilanteet ovat pulmallisia – –. Vanha sitkeästi elävä väite siitä, että edellä ajava saa vapaasti valita ajolinjansa, on poistunut jo aikoja sitten. (l) | nää ihmiset varmasti sitte odottavat tarkempaa tietoa siitä et millon ni nää unkarilaiset tulee sitten (p)
(h)
Mielessä välkkyi väistämättä kysymys siitä, ajetaanko Sörnäisten katuradalla jonain päivänä F1-kilpailu? (l) | – – meillä ei ole mitään tietoa siitä onko Suomi-kuvan rakentajilla yhdenmukaiset käsitykset asiasta. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot