Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Relatiivilauseet > Itsenäiset relatiivilauseet > § 1170 Käyttöjä ja kiteymiä: Kävi miten kävi, on millä mällätä

§ 1170 Käyttöjä ja kiteymiä: Kävi miten kävi, on millä mällätä

Itsenäiset relatiivilauseet muodostavat herkästi kiteymiä. Samantekevyyttä ilmaisevissa tai muuten tulkinnaltaan avoimissa toistorakenteissa on pronominin molemmin puolin sama verbi samassa muodossa (a). Tavallisia ovat lisäksi sellaiset mi/ku-alkuisella pro-sanalla alkavat lauseet, jotka sisältävät haluamista, ehtimistä tai osaamista merkitsevän verbin kuten haluta, huvittaa, jaksaa, osata, sattua, päästä, ehtiä (b). Relatiivipronominilla on sama rooli sekä hallitsevassa että relatiivilauseessa, esim. tekemisen kohde, ajankohta, tapa tai paikka. Tällaisissa ilmauksissa partikkelit kuten ihan, ikinä korostavat samantekevyyden merkitystä.

(a)
Kuljen missä kuljen. | Kaupungilla on pakastevirkoja, joiden kohtalo on mikä on. (l) | Mutta sitten kävi miten kävi. (l) | Kun Tappajahaista tuli, mitä tuli – –. (l) | – – ja sitten hallituksen muodostamisprosessi annetaan kenelle annetaan. (l)
(b)
Kun on tietyssä asemassa, voi tehdä mitä haluaa. (l) | Sinä voit ajatella siitä asiasta ihan mitä itse haluat. (k) | Töitä on minkä jaksaa tehdä – –. (l) | – – näillä vuosilla saa pukeutua miten lystää. (l) | Mutta hän ei rauhoittunut, vaikka osan niistä hän sai lahjoittaa kenelle ikinä halusi: – –. (k) | Eikä se opi koskaan sisäsiistiksi, vaan tekee tarpeensa ihan minne sattuu. (l)

Kiteytynyt A-infinitiivin sisältävä tyyppi (» § 512) esiintyy tavallisimmin omistuslauseissa kuten Hänellä ei ole minne mennä (c). Vastaavanlaiset lausekkeet esiintyvät myös mentaalisen tietää-verbin täydennyksenä, jolloin ne voidaan hahmottaa joko itsenäisiksi relatiivilauseiksi tai alisteisiksi kysymyslauseiksi (infinitiivilausekkeiksi) (d) (» § 1171).

(c)
Asuntotuotanto on niin alhaalla, että asuntoa vaihtavalle voi tullakin tenkkapoo: ei ole mihin vaihtaa. (l) | Toisin sanoen, kun on millä mällätä, rahaa myös kuluu. (l) | Puheenjohtajaa ei tarvitse etsiä, liitolla on mistä valita, – –. (l) | – – nykyään pojilla on millä leikkiä – –. (l)
(d)
Ei ole tehtävämme tietää mihin mennä. (E) | En tiedä mitä ajatella. (l)

Joskus A-infinitiivin sijasta rakenteessa esiintyy yksikön 3. persoonan muotoja: Karkuun juokseva valkohäntäpeura nostaa valkean läpykkänsä ylös. Metsäkauriilla ei ole mitä nostaisi. Sen häntä on töpö kuin jäniksellä (l).

Huom. Kun ku- tai mi-alkuiseen pronominiin liittyy yhdentekevyyttä ilmaiseva sana kuten tahansa, vain, yhdistelmä on enemmän kvanttori- kuin relatiivipronomini: kuka tahansa, mitä vain (» § 759760).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot