Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Kuin-rakenteet > Kuin-rakenne ja relatiivilause > § 1175 Yhtäläisyyksiä ja eroja; kuin mikä

§ 1175 Yhtäläisyyksiä ja eroja; kuin mikä

Kuin-rakenteella ja relatiivilauseella on yhteisiä piirteitä. Esimerkiksi pronominin ja kuin-rakenteen liitoksilla kuten sellainen kuin... tai sama kuin... on ilmausvaihtoehtonaan pronominin ja relatiivilauseen muodostama kokonaisuus: se ~ sellainen mikä, sama mitä (a). Rakenteiden samankaltaisuutta osoittaa sekin, että erityisesti puhutussa kielessä esiintyy pelkän relatiivilauseen muotoisia vertailukohdan ilmauksia (b).

(a)
Jos Nalle ja minä olisimme saaneet potkut Yhdyspankista ja Nokiasta vuonna 1987, tämä maa ei olisi sellainen kuin se on nyt. (l) ~ sellainen mikä se on nyt | Ihmistä vaaditaan olemaan samaa mitä kaikki muut. (l) ~ samaa kuin kaikki muut | Entistäminen on jo haastavampaa: esine pyritään saamaan sellaiseksi, jollaiseksi se alunperin tehtiin, – –. (L) ~ sellaiseksi kuin
(b)
Tää on tiukempaa mitä mä arvelin (p) | Anoppi on kuitenkin mielestäni huomattavasti ymmärtäväisempi mitä appiukko on. (l) | – – Korpelan mukaan vakuusongelma on kuitenkin hieman suurempi mitä selvitys näyttää. (l)

Toisin kuin relatiivilause, kuin-rakenne on kuitenkin yleensä finiittiverbitön (c). Vastaavasti finiittiverbillisen relatiivilauseen vastineena ei aina voi olla kuin-ilmaus (d).

(c)
Eihän sellainen kaupunki kuin Troia voi jäljettömiin kadota, – –. (ou) ~ Eihän sellainen kaupunki jollainen Troia oli voi jäljettömiin kadota. | Ei kenelläkään muulla ole sellaista nenää kuin minulla. (ou) ~ Ei kenelläkään muulla ole sellaista nenää jollainen minulla on.
(d)
Nyt tapahtunut fuusio on samaa, mitä itse kukin yhtiö on ajanut takaa omilla toimenpiteillään – –. (l) ~ *kuin yhtiö on ajanut takaa

Etenkin silloin, kun kuin-rakenteessa on finiittiverbi, esiintyvät kuin ja relatiivipronomini mikä usein yhdessä. Sana mikä on kieliopillisissa sijoissa ollessaan usein jätettävissä pois (e), tosin ei aina luontevasti (f). Paikallissijaisilla muodoilla on lauseessa kuitenkin tavallisesti välttämätön tehtävä rakenteellisten suhteiden osoittajana (g).

(e)
Kymmenen eniten myytyä automerkkiä ovat säilyttäneet täsmälleen saman sijan kuin mikä niillä oli vuotta aikaisemmin. (l) | Kansainvälistyminen vie aina alussa enemmän kuin mitä se tuo. (l) | – – uusi järjestelmä vähentää olennaisesti opiskelijan velkaantumista, jos opiskelija pyrkii samaan nettotukeen kuin minkä vanha järjestelmä antoi. (a)
(f)
Tämä periaate on vähän sama kuin mitä vakuutuslaitokset harrastavat antamalla bonusta muun muassa autovakuutuksiin, – –. (l) | – – se [sopu] saattaa olla jopa edullisempi kuin minkä Suomi yksinään olisi voinut saavuttaa. (l)
(g)
Alkujaan suunniteltiin kapasiteetiltaan pienempää terästehdasta kuin miksi Rautaruukin ensimmäinen vaihe kasvoi. (l) | Suomi palaa samaan syöksykierteeseen kuin missä Ruotsi on. (l) | Johannan päällä on kirkkaampia värejä kuin mistä hän itse pitää. (l) | Yleensä sävy on samantapainen kuin millä Mummi vuosimallia ‑15 asiansa kesällä tulleessa kortissa esittää: – –. (l) | Amerikkalaisten pääsy australialaisten haastajiksi ei käynyt niin helposti kuin miltä nyt näyttää. (l)

Huom. 1. Silloin kun kuin mikä ‑ilmauksen mikä on korvattavissa rakenteella se mikä, voidaan mikä-lause hahmottaa myös itsenäiseksi relatiivilauseeksi: Esimerkiksi juuri brittien yksityistämiskampanja lähti liikkeelle erilaisesta tilanteesta kuin missä Suomi on nyt (l) ~ erilaisesta tilanteesta kuin se, missä (~ jossa) Suomi on nyt (» § 1169). Tapaukset, joissa korvaaminen ei ole mahdollista, osoittavat että relatiivipronominilla on lauseessa itsenäinen muodollinen tehtävä: En ole niin tyhmä kuin miltä näytän (l) ~ *En ole niin tyhmä kuin se, miltä näytän.

Huom. 2. Kuin mikä -ilmauksista kielenhuollon näkökulmasta ks. esim. T. Itkonen 2000: 250–251.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot