Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Yleistä > § 1198 Jälkijäsenen odotuksenmukaisuus tai -vastaisuus

§ 1198 Jälkijäsenen odotuksenmukaisuus tai -vastaisuus

Vierusparin jälkijäsenellä on tyypillisissä tapauksissa kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on odotuksenmukainen eli preferoitu, toinen preferoimaton. Preferoimattomia ovat esim. kielteinen vastaus (» § 1205), pyynnöstä kieltäytyminen tai erimielinen toinen kannanotto (» § 1215). Preferoimaton ei välttämättä ole tietynmuotoinen lausuma, vaan ylipäätään vuorotyyppi, jolla etujäsenen luoma odotuksenmukaisuus rikotaan. Tätä jälkijäsenten keskinäistä hierarkkista järjestäytymistä kutsutaan preferenssijärjestykseksi. Preferoimattomuus eli se, että jälkijäsen ei tavalla tai toisella ole odotuksenmukainen, ilmenee tietyistä vuoron ominaisuuksista kuten sen viivästymisestä tai siitä, että vuoron alussa on esim. empimistä tai takeltelua.

Seuraavassa on esimerkki preferoimattomasta tapauksesta. Jarin vuoro (r. 1) on tyypillinen kertomuksen etiäinen. Se edellyttäisi jälkijäsenekseen sellaista vuoroa, joka tarjoaisi tilan kertomukselle. Tällaisen voi muodostaa esim. partikkeli no (» § 1051). Vastaanottaja esittää kuitenkin viivästyneesti (ks. tauko rivien 1 ja 2 välissä) uutisen vastaanottamista osoittavan partikkelin Aha., joka lausutaan laskevalla intonaatiolla (merkitty pisteellä). Sekvenssi päättyy molempien puhujien esittämiin lopetusta implikoiviin joo-partikkeleihin, eikä kertomusta esitetä.

 
1Jari: Meni eile aika lujaa.
1 (0.5)
2Eeva: Aha.
3Jari: .mt Joo:.
4Eeva: Joo joo. (p)

Vähiten jälkijäsenen valintaa sitoo sellainen vuoro, joka sisältää informatiivisen väitteen. Sellaista lausumaa voi seurata vastaanottajan vuoro, jossa on uutisen vastaanottamisen merkki (a), mutta yhtä hyvin vuoro, josta ilmenee, että vastaanottaja on kuulemastaan tiedosta ennestään selvillä (b–c). Tässä tilanteessa etujäsen ei preferoi tiettyä jälkijäsentä toisin kuin kiinteämmissä vieruspareissa; se edellyttää puhekumppanilta reaktiota, mutta reaktioiden kesken ei ole etujäsenestä määräytyvää preferenssijärjestystä.

(a)
S: Keskiviikkona mentäs Armille,
 (0.4)
V: Aijaa. (p)
(b)
A: Tänäänhän on se Elkotekin tiedotustilaisuus.
B: Tänään on. (P)
(c)
K: – – kenellekää ei oo mikää ongelma jos peräkkäisillä viikoilla on viulu- tai piano-
  solisteja mut et sitte ku sello on ni sitte ei muka samalla kaudella  [mel  ]kei voi ottaa
E:   [Joo. ]
 Näin on. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot