Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > Vastaaminen > Väitelauseiden ja lausekkeiden tulkinta kysymykseksi > § 1208 Vuoro hakee varmistusta

§ 1208 Vuoro hakee varmistusta

Toinen konteksti, joka suosii deklaratiivimuotoisen lauseen tulkitsemista kysyväksi, on sellainen, jossa kysyttävä tieto on peräisin yhteisestä lähteestä. Tällaisessa väitelauseessa ei ole välttämättä mitään sellaista kielellistä ainesta, joka osoittaisi asiaintilan puhujan kannalta epäselväksi tai avoimeksi. Pikemminkin konteksti ohjaa vastaanottajan huomaamaan, minkä toiminnan etujäsen aloittaa. On kyse siitä, että kysymyksen ja vastauksen muodostama vieruspari raivaa tilan seuraavalle puheenaiheelle. Esimerkiksi lääkärin vastaanotolla tietoa potilaan tilasta on saatavilla myös dokumenteista, joihin kysymys hakee tältä vahvistusta (a–b).

(a)
Lääkäri: Sulla oli [papereiden mukaan] joku korvaongelma.
Potilas: Juu.
 –  –
Lääkäri: Tsä oot muuten ↑ter↑ve,
Potilas: Oon joo. (P)
(b)
Lääkäri: Ja sulla, oli antibioottikuuri,
Potilas: Oli, ja sitte oli myös jotai muutaki – – (P)

Haastattelua edeltävä nimen tarkistus tehdään tyypillisesti väitelauseella (c).

(c)
H: Ja teirän nimenne on Vilpas Kän [säkangas.
VK:   [Joo Vilipas. (P; Kaustinen, SKNA)

Esimerkki (d) havainnollistaa sitä, miten edeltävästä puheesta ja muusta tiedosta tehtynä esitetty varmistusta hakeva vuoro ei aina sisällä mitään merkkiä sen enempää päättelystä kuin puhujan epätietoisuudestakaan. Kun deklaratiivilauseen (r. 7) esittää kutsuvieras eikä remontoija, konteksti mahdollistaa sen tulkitsemisen kysyväksi. Esimerkin (e) varmistusta edellyttävässä vuorossa oleva partikkeli sitte puolestaan osoittaa, että kysyväksi tarkoitettu deklaratiivilause sisältää tietoa, jonka puhuja on voinut päätellä jostain aiemmin selville saamastaan.

(d)
1S: Ku tota mull ois sellasta asiaa et meil on tupaantuliaiset
2 kaheskymmenesyheksäs päivä lauantaina?
3V: Ahaa?
4S: Ja kutsusin teitä sinne.
5V: Vai niin. no sehän mainiota.
6S: Joo.
7V: Tota (.) remontti on valamis,
8S: No (.) melkein. (p)
(e)
Siiri: Nyt kuuluu hyvi.
Missu: No hyvä.
Siiri: .hik [krr khm
Missu:   [↑Nii nii sää saatoit eile Jussin sitte.
Siiri: Joo, (.) Saatoin. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot