Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > Vastaaminen > Vastaaminen hakukysymykseen > § 1209 Kolmas vuoro kuittauksena

§ 1209 Kolmas vuoro kuittauksena

Hakukysymykseen voi minimaalisesti vastata yhdellä lausekkeella, esim. Missä olet ollut? – Ulkona. Vastaus on siis samaa kategoriaa edustava lauseke kuin avointa kohtaa osoittava interrogatiivipronomini (» § 1680, 1686). Vaihtoehtokysymykset edellyttävät vastauksekseen vähimmillään myöntöä tai kieltoa. Tähän verrattuna hakukysymykset ovat avoimia; kysymyksellä vain osoitetaan, missä kohden kysyjän esittämä lausuma kaipaa täydennystä. Kysymyksen avoimuus mahdollistaa vastaukseksi periaatteessa myös esim. listauksen (a).

(a)
Lääkäri: Mitä allerkioita on todettu niinku allerkiatesteissä.
Potilas: No eläimet kaikki mutta kun mä en eläimiä näe (.) päivässä muuta ku lintuja ikkunasta ja sitte tota (.) noi heinät ja, (.) sitte tommone m- mitkä ne on pujo ja tämmöset – – (p)

Käytännössä vierusparit, jotka koostuvat pelkästään kysymyksestä ja vastauksesta, ovat melko epätavallisia ja niitä esiintyy lähinnä silloin, kun haetaan spesifistä informaatiota, jota tarvitaan toiminnan toteuttamiseksi tai jatkamiseksi (b–c).

(b)
Asiakas: Mistäs täältä saa ostaa hyvän lompakon.
Neuvonta: Tästä alhaalta laukkuosastolta. (p)
(c)
A: Hei sanokaa e- siis mitä pankkia te käytätte.
L: Merita. (p)

On tavallista, että vierusparin jatkoksi tulee kolmas vuoro; kysyjä esittää jonkinlaisen kuittauksen, josta ilmenee, että vastaus oli riittävä tiettyä toimintaa varten (d–e).

(d)
Lääkäri: Noh, mitäs (.) murheita,
Potilas: Lääkärin: todistus ajokort [tia var-
Lääkäri:   [Aha. (.) Selvä. (P)
(e)
Aki: Aha, mil [los se tulee.
Mia:   [Se tulee perjantaiaamuna yhdeksältä.
Aki: Aha. Juu. (p)

Jakso voi jatkua vielä neljännen vuoron verran; kysyjän kuittausta seuraa vastaajan esittämä partikkelivuoro, joka osoittaa ettei tämäkään ole jatkamassa puheenaihetta (f). Jos taas kysyjä osoittaa vastauksen olleen riittämätön, vastausta voidaan käydä edelleen spesifioimaan (g).

(f)
Sini: ↑HEI. päivän kysymys. Miten pojat [koirat] jaksaa.
Irja: ↑No hyvin↑ pojat jaksaa. Oikeen hyvin.
Sini: Ahaa.
Irja: Mm. (p; Kastari 2003)
(g)
Pauli: Viime viikko oltiin tuota Pirttikoskella.
Arja: Missä päin se o.
Pauli: Se o Rovaniemeltä seiskytviis kilometriä Posion suuntaan<
 (.)
Arja: Siis alaspäi,
Pauli: No: joo niinkun (.) kaakkoon. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot