Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kannanottojen muodostama vieruspari > Samanmieliset jälkijäsenet > § 1213 Jälkijäsenen rakennevaihtoehtoja

§ 1213 Jälkijäsenen rakennevaihtoehtoja

Samanmielinen toinen kannanotto voi rakentua kieliopillisesti etujäsenen varaan samaan tapaan kuin vastaus rakentuu kysymyksen varaan. Jos ensimmäisessä kannanotossa on olla-verbi, samanmielisenä jälkijäsenenä voi olla esim. jokin seuraavista tai niiden yhdistelmä:

 
pelkkä verbi: on
verbin toisto: on on
V + NP ~ AdvP: on se ~ siin
NP ~ AdvP + V: se ~ sillä on
PRT + V: niin ~ näin on
V + PRT: on joo

Ilmaustyypin valintaan vaikuttaa se, onko jälkijäsenen esittäjällä omakohtaista kokemusta tai tietoa arvioitavasta seikasta, ja lisäksi se, kuinka vahvasti hän sitoutuu olemaan samalla kannalla kuin edellinen puhuja.

Vähimmillään jälkijäsen käsittää pelkän verbin toiston, jossa on tavallisesti mukana jokin prosodinen vahvistuskeino: se lausutaan painokkaasti, esim. venytettynä (a). Verbi voidaan myös toistaa kahteen, kolmeen kertaan (b). Samanmielinen toinen kannanotto alkaa tyypillisesti jo hieman edellisen vuoron päältä (päällekkäispuhuntaa osoitettu hakasulkein).

(a)
K: Nyt jos se tulee pakkanen niin sitte se on liu  [kas.]
A:   [O:n.] (p)
(b)
T: mä olen voinu oikeen hyvin eikä ees jalkani ole särkeneet ku on näin lämmintä ollu nyt,
U: No sano se. Se on ihan ihana asia semm [onen.
T:   [On.] On on. (p)

Verbin toiston jatkoksi jälkijäsenen esittäjä tuottaa usein kannanottonsa vahvistamiseksi esim. vahvistavan adverbin (c), edellisen kannanoton parafraasin (d) tai oman kannanottonsa perustelun (e).

(c)
L: Kato yöthän ei oo ollu kyl:mi [ä.
K:   [↑Ei ollenkaan. Ei. (p)
(d)
T: Niin se äkkiä on aika menny eiks vaa.
Ä: O. (.) Tosi nopeesti, (P)
(e)
Elisa: Tää [savuke] on iha hintans väärtti.
Anni: Oon. Eikä tää o nii väkevääkää. (p)

Verbin edellä (f) tai jäljessä (g) voi olla anaforinen pronomini se tai vastaava proadverbi; tällaiset ilmaukset ovat emfaattisempia kuin pelkkä verbin toisto. (Merkki £ osoittaa hymyillen esitettyä puhetta.)

(f)
Kampaaja: – – ja sitte – – on sellasia (.) rouvia jotka käy kaks kertaa vuodessa. Ne käy jouluks ja juhannukseks heh heh heh hehheh. Joo ja,
Asiakas: Se on kyllä mun mielestä vähä liia vähä,  [heh heh ]
Kampaaja:   On se£ ] (p)
(g)
Anni: Se on sitten sekava nyt se yliopiston ympäristö.
Saara: Se on, (P)

Vahvasti samanmielinen vaihtoehto on pronominialkuinen se ~ sillä on (» § 1212), jossa korostuu lausumanloppuinen verbi; ilmaus osoittaa myös, että sen esittäjällä on asiasta omaa kokemusta. Partikkelialkuista kannanottoa niin ~ näin on käyttää niin ikään puhuja, jolla on puheenalaisesta asiasta omakohtaista tietoa (h).

(h)
M: Nii koska mä oon sitä mieltä että et ku oppilaiden idioottimaisuuksille nauraa niin
  sehän on ihan avointa palkitsemis [ta.
K:   [Niin on. (p)

Jälkijäsentyyppiä on joo käyttää sellainen puhuja, joka on esim. edellä esittänyt kertomuksensa (i) tai jolla muuten on ennestään tietoa asiasta (j) (kokonaisen lauseen loppuinen joo » § 1214 esimerkki c). Sen sijaan kyllä-partikkeliin loppuva toinen kannanotto ei osoita puhujalla olevan ennakkotietoa (k).

(i)
Janne: – – Ai siel oli oikeen löpökamina. Sehän oli hieno homma.
Harri: No oli joo. (p)
(j)
K: – – minä tosiaan hämmästyin kun kävin tuolla kenkäkaupassa nii huomasin että siel on kalosseja ja ne oli iha nättiä.
A: O:n joo. (p)
(k)
Anna: Nii .jooh et on vähän hassua sillai kun [koulu] on alkanu niin on niinku sillai niinko .hh ois läkähtyny jotenkin
Mari: Ai
Anna: olo
Mari: Höh (.) aika hassuu kyllä. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot