Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Vierusparin lavennus > § 1218 Lavennus ja esijakso vierusparin laajentajina

§ 1218 Lavennus ja esijakso vierusparin laajentajina

Vieruspari käsittää vähimmillään kaksi perättäistä vuoroa, mutta eri syistä sen yhteyteen voi tulla jokin sitä täydentävä tai selittävä vuoro tai jakso. Tällaista nimitetään vierusparin lavennukseksi tai laajennukseksi. Lyhimmillään lavennuksena on kysymys–vastaus‑parin (a–b) tai direktiivin ja sitä seuranneen vastauksen (c) jäljessä oleva ensimmäisen puhujan kuittaus. Se voi osoittaa tiedon vastaanotetuksi joko tuttuna (a) tai uutena (b), tai siihen voi sisältyä myös arvio (c). Luokkahuonekysymykseen liittyy tyypillisesti kolmantena vuorona vastauksen arvioiminen tai hyväksyminen (d).

(a)
A: Onks teillä vielä avain tänne.
B: On.
A: Joo. Sitä mä aattelinki. (p)
(b)
Sini: Kukas se o,
Irja: No se toi apulantaa meille?
Sini: Aha, (p)
(c)
Valm.: Yritä Antti vielä vaa, vielä vaa,
 [pelaaja yrittää]
Valm.: Hyvä, (p; Rantala-Ekholm 1999)
(d)
Opettaja: no jotta se toinen kala pysyisi sen suussa, mitä siellä suussa pitää olla, Kimmo?
Kimmo: hampaita.
Opettaja: joo. (P; Keravuori 1988: 109)

Vierusparin eteen sijoittuvaa valmistelevaa jaksoa sanotaan esijaksoksi eli esisekvenssiksi. Esijaksolla puhuja tarkistaa jonkin seikan, joka on edellytyksenä varsinaisen puhetoiminnon toteutumiselle (e). Jotkut puhetoiminnot kuten pyynnöt ja ehdotukset edellyttävät onnistuakseen tiettyjen ehtojen voimassaoloa. Ne voivat myös olla arkaluontoisia toimintoja, koska ne asettavat vastaanottajalle velvoitteen. Juuri pyyntöjä ja ehdotuksia valmistellaankin usein esisekvenssillä (f).

(e)
S: Liisa Metsälä huomenta.
V: Huomenta,
S: Onko hetki aikaa.
V: Joo
S: Kuule: kirjaston puolest ei tulis nyt kukaa tänä iltana. (p)
(f)
J: Hei onko ne Simpsonin nauhat ni vielä tallessa.
S: Oon?
J : Voisittekos eänittee sille uusia. (p)

Tyypillinen lavennettu vieruspari on kaavamaisesti esitettynä seuraavanlainen.

 
1 Esisekvenssi Asiakas: Onks teillä mikroa täällä?
2   Myyjä: On.
3 Pyyntö Asiakas: Saaks sitä lainaan.
4     (0.5)
5 Perustelu Asiakas: Jos panee vähän maitoa lämpenemään.
6 Vastaus Myyjä: Joo.
7 Kuittaus Asiakas: Hienoa. (p)

Jos esisekvenssillä testattu ennakkoehto ei täyty, mahdollista pyyntöä ei jouduta esittämään eikä kysyjä näin ollen tule torjutuksi.

Uutisen kertominen edellyttää että vastaanottaja saadaan asettumaan kuulijaksi. Niinpä uutisen perillemenoa voidaan valmistella esikysymyksillä. Tavallisimpia esijakson avauksia ovat kysymykset tyyppiä tiedätkö mitä, arvaa mitä. Odotuksenmukainen vastaus on no(h), jolla kuulija osoittaa asettuvansa uutisen vastaanottajaksi (g).

(g)
Veera: Moikka. Tiätsä mä yritin soittaa sulle arvaa mitä mä tein.
Anna: Nohh
Veera: Mä menin sinne seuraavana päivänä viideltä. (p)

Varsinkin jännittäviä tai huonoja uutisia kerrottaessa kysymyksellä voidaan myös ehdottaa, että kuulija arvaisi mitä kerrottavaa toisella on. Seuraavassa uutisen kertomisjaksossa kaksi ensimmäistä vierusparia ovat arvuuttelevia esijaksoja. Ensimmäisessä etujäsenenä oleva lausuma on deklaratiivimuotoinen, ja siihen tulee vastaukseksi kysyvä adverbi kui; jälkimmäisessä etujäsen on kysymys, johon jälkijäsenenä on yksisanainen partikkelivuoro no. Kummallakin partikkelilla vastaanottaja siirtää vuoron takaisin kertojalle. Itse uutinen esitetään perusteluiden jälkeen rivillä 9, ja siihen tulee jälkijäseneksi uutisen vastaanottamisen merkki, hämmästystä osoittava partikkeli oho (r. 10).

1 Esisekvenssi 1 S: Ei mut tää on muute iha hirvee tilanne mulla,
2   V: Kui.
3 Esisekvenssi 2 S: Siis arvaa mitä paino.
4   V: No:
5 Uutisen S: Et kuule mä oon mussuttanu noit dominokeksejä täs koko kesän
6 valmistelu   ja [syksyn ja tota ni sit mä en eihän meil mitään puntarii tääl oo ollu
7   V:   [Porsas
8   S: Nii.
9 Uutinen S: mut ku seiskytkahdeksan kiloo.
10 Vastaanotto V: Oho onks se paljo sulle.
11 S: No se on kuule heilahtanu se oli kesän alus seitenkolme.
12   V: Ohhohh hoh (p)

Huom. Keskustelunanalyyttisessa kirjallisuudessa käytetään nimitystä laajennus erityyppisistä vierusparin eteen, väliin tai jälkeen tulleista aineksista. Koska laajennus-termi on tässä kieliopissa eri käytössä, toisin sanoen lausekkeen edussanaan liittyvien täydennysten ja määritteiden yhteisnimityksenä, vieruspariin liittyviä laajennuksia on sekaannuksen välttämiseksi nimitetty lavennuksiksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot