Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijojen muuta käyttöä > Illatiivi > § 1256 Rektiokäyttöä ja muita abstrakteja merkityksiä

§ 1256 Rektiokäyttöä ja muita abstrakteja merkityksiä

Illatiivi on tulo- ja sisäpaikallissija. Se on tyypillisesti liike- tai muutosverbin adverbiaalitäydennyksen sijamuoto. Illatiivista paikan ja tilan ilmauksissa » § 12391246, kosketuskohdan ilmauksissa » § 1243 sekä temporaalisissa ilmauksissa » § 1250.

Illatiivi on tavallinen verbin rektiosija (» § 487). Illatiivilauseke ilmaisee tällöin lähinnä kohdetta, johon predikaatin ilmaisema tunne- tai asennoituminen suuntautuu.

 
Kohde; aihe, syy:Ihastuin häneen ensi silmäyksellä. (k) | EU on tyytyväinen hallituksen säästöihin. (l) | Minulla on taipumusta yksinoloon. (l) | Sitten Lauran silmät tottuivat hämärään – –. (k) | Osa vieraista tutustui myös eksoottiseen urheilulajiin, aavikkogolfiin. (l) | Kuka nyt minuun kyllästyisi? (k) | He erikoistuivat Skotlantiin ja Irlantiin. (l) | Uskoin ilojen kertakäyttöisyyteen, en kesto-onneen. (k)

Tunnetilaa kuvaavan verbin yhteydessä adverbiaali voi joskus vaihtoehtoisesti olla elatiivissa, jolloin puheena oleva tarkoite käsitetään enemmän tunnetilan aiheuttajaksi eikä kohteeksi: En ihastunut ajatuksesta. Sijamuotojen synnyttämä merkitysero saattaa olla selvempikin: esim. johonkin väsyminen tarkoittaa henkistä kyllästymistä (Olin väsynyt kaikkeen), jostakin väsyminen taas fyysistä uupumista (Olin väsynyt ~ uupunut työstä).

Lisäksi illatiivi on vakiintunut hinnan ilmauksiin: Söimme liikelounaan hintaan 110 markkaa, – – (l).

MA-infinitiivin muodoista illatiivi on tavallisin (» § 1228 taulukko 12). Illatiivisijaista MA-infinitiiviä käytetään liikeverbien täydennyksenä (Menen syömään) sekä elollistarkoitteisen objektin saavien verbien kuten auttaa, kutsua, käskeä, neuvoa, opettaa, pyytää (joku tekemään jotakin) täydennyksenä. Harkitsemattomuuden implikaation sisältää kiteytynyt tyyppi Mitä sinä semmoista menit sanomaan. Toiseksi illatiivisijainen MA-infinitiivi esiintyy suuntautuneisuuden merkityksessä mm. verbin ja adjektiivin muodostamissa konstruktioissa kuten Hän on hyvä ~ innokas uimaan; Hän tuli kykenemättömäksi tekemään mitään (» § 508). MA-infinitiivin illatiivi on myös osana tulevaan aikaan viittaavassa ilmaustyypissä tulee ~ tuli(si) tekemään (» § 1546).

Huom. Tunnesuhdetta kuvaavien ilmausten kuten raivostua, väsyä, olla tyytyväinen täydennyksen sija vaihtelee melko tasaisesti illatiivin ja elatiivin kesken. Parole-aineiston asiatekstiotoksessa adverbiaali oli näiden ilmausten yhteydessä illatiivissa 56 %:ssa (n = 684) ja elatiivissa 44 %:ssa (n = 533) tapauksista. Sen sijaan verbin ihastua adverbiaalitäydennys oli yli 90 %:ssa tapauksista illatiivissa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot