Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kongruenssi > Yleistä > § 1267 Kongruenssi ja sen lajit

§ 1267 Kongruenssi ja sen lajit

Samaan konstruktioon kuuluvien sanojen ja lausekkeiden kieliopillista yhdenmukaisuutta ja toisiinsa mukautumista sanotaan kongruenssiksi. Kongruenssiin osallistuvia taivutuskategorioita ovat sija, luku ja persoona. Kongruenssi lisää rakenteen osien yhteenkuuluvuutta ja siten ilmauksen sisäistä koheesiota. Kongruenssia esiintyy sekä lauseen että lausekkeen tasolla: lauseessa subjektin, predikaattiverbin ja predikatiivin välillä (a) sekä verbin liittomuodoissa (b), nominaalisissa lausekkeissa genetiivimääritteen ja possessiivisuffiksin välillä (c) sekä substantiivilausekkeessa substantiivin ja sen määritteiden kesken (d).

(a)
Sade tulee. ~ Sateet tulevat.
(b)
Sateet eivät ole olleet voimakkaita.
(c)
minun tapani, hänen kaltaisensa, teidän omistamanne asunto
(d)
musta aukko ~ mustassa aukossa ~ mustia aukkoja

Kongruenssiin kuuluu kahdentyyppisiä ilmiöitä. Ensinnäkin on puhtaasti morfologista kongruenssia, kuten NP:n sisäinen luku- ja sijakongruenssi (» § 13021312). Siinä määritteenä oleva pronomini, adjektiivi tai partisiippi on lausekkeen edussanana olevan substantiivin kanssa samassa kieliopillisessa muodossa (e). Toiseksi on selvemmin semanttista kongruenssia, jossa johonkin tarkoitteeseen viitataan samassa lauseessa tai lausekkeessa useammin kuin kerran (f). Tällaista kertautuvaa eli toistoreferenssiä on subjektin ja predikaatin välinen persoonakongruenssi (» § 12681271, 1280), jossa kongruenssi on eri taivutuskategorioiden välistä.

(e)
sellainen asia | sellaista asiaa | sellaisia asioita | sellaisissa asioissa
(f)
Te tulitte. | Ihmiset juoksevat.

Myös verbin liittomuotojen välinen passiivikongruenssi oltiin oltu (» § 12921293) sekä possessiivikongruenssi minun tapani (» § 12941297) edustavat toistoreferenssiä, kun taas subjektin ja predikatiivin välinen lukukongruenssi Itätuuli on voimakas vs. Itätuulet ovat voimakkaat ~ voimakkaita (» § 12841285) on lähempänä morfologista kuin semanttista kongruenssia

Kaikki kongruenssi-ilmiöt eivät ole yhtä tiukkoja tai ehdottomia. Persoonakongruenssi on tietyiltä osin ehdottomin; yksikössä se toteutuu aina: minä tulen ~ *minä tulet. Samoin substantiivilausekkeen morfologisessa kongruenssissa pronomini- tai adjektiivimäärite kongruoi aina pääsanansa kanssa: sopivana päivä ~ *sopiva päivänä (taipumattomista adjektiiveista » § 610). Persoonakongruenssiin läheisesti kytkeytyvä 3. persoonan subjektin ja predikaatin välinen lukukongruenssi on vähemmän ehdoton, ja siinä esiintyy etenkin puhutussa kielessä runsaasti vaihtelua (» § 1283). Niin ikään mm. asemaa ja tehtävää osoittava nimikemäärite kongruoi lausekkeen edussanana olevan erisnimen kanssa vain tietyin ehdoin (» § 1308, 598).

Huom. Possessiivikongruenssiin ei kuulu possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö, jossa possessiivisuffiksi on samaviitteinen subjektin kanssa: Mies osallistui kilpailuun vaimoineen (» § 1296). Kahdessa eri lauseessa sijaitsevien nominaalisten elementtien semanttinen yhdenmukaisuus (ihmisethe) kuuluu puolestaan anaforan piiriin, vaikka pronomini mukautuukin edeltävän substantiivin lukuun (» § 1435).

Kiellon saattoilmiöt eli polaarisuusilmiöt (tuli jo vs. ei tullut vielä; kerrankin vs. ei kertaakaan) jäävät kongruenssi-ilmiöiden ulkopuolelle, sillä niissä ei ole kyse taivutusmorfologiasta vaan partikkelin myötäesiintymisestä (» § 1634).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Yleistä

Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Persoonakongruenssi

Lukukongruenssi

Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu

Kongruenssi verbin liittomuodoissa

Possessiivikongruenssi

Kongruenssi substantiivilausekkeessa

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot