Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Passiivi ja passiivimaiset rakenteet > Yksipersoonainen passiivi > Passiivin ihmistarkoitteisuus > § 1321 Passiivi käy, jos ihmistä tarkoittava subjekti käy

§ 1321 Passiivi käy, jos ihmistä tarkoittava subjekti käy

Yksipersoonaisen passiivin voi muodostaa merkitykseltään ja valenssiltaan monenlaisista verbeistä. Ainoa ehto muodostukselle on, että verbi voi saada ihmistarkoitteisen perussubjektin (» § 1322). Tästä seuraa, että passiivi on mahdollinen samoista verbeistä kuin 1. ja 2 persoonan muodot. Passiivia ei siis muodosteta yksipersoonaisista verbeistä: sää- (myrskytä), tuntemus- (huimata) eikä nesessiiviverbeistä tai muista nesessiivisistä predikaateista (täytyä, olla paras(ta)) (» § 457). Rajoituksesta seuraa edelleen, että passiivia ei ole erikoislausetyypeillä, joiden subjektimaisin jäsen on muussa sijassa kuin nominatiivissa ja verbi yksinomaan kolmaspersoonainen (» § 891906). Tällainen on esim. omistuslause (Heillä on osakkeita); sen sijaan esim. verbistä omistaa passiivin voi muodostaa (a). Verbiä tulla käytetään passiivissa mm. predikatiiviadverbiaalin kanssa (b), mutta ei tälle rakenteelle lähimerkityksisessä tuloslauseessa, jossa sillä on subjektin asemesta elatiivimuotoinen täydennys (c).

(a)
Osakkeet omistetaan pääasiassa hallintorekisterin kautta [puhe on sijoitustoiminnassa havaitusta veronkierrosta] (TV)
(b)
Siitä, kuinka sotainvalidiksi tullaan ja sotainvalidina eletään, historiikissa kertoo liki 40-sivuinen ”Sotareppu”, kokoelma haastatteluja. (l)
(c)
Kerro siitä, kuinka heistä tuli sotainvalideja. vrt. *Kerro siitä, kuinka sotainvalideja tullaan.

Sama koskee tunnekausatiivilausetta kuten Minua harmittaa. Monilla siinä esiintyvillä verbeillä on kuitenkin myös 1. tai 2. persoonan subjektin sekä passiivimuodon sallivaa käyttöä, jonka mukaan tuntemuksen aiheuttaa ihminen, mahdollisesti tahallaan (d) (» § 467).

(d)
Te ärsytätte minua tahallanne. | Te khmerit olette hiton lempeetä, hyväntuulista ja vieraanvaraista porukkaa, mutta minusta tuntuu, että jos teitä ärsytetään liikaa, niin silloin räjähtää. (k)

Se, että subjektiargumentin on oltava ihmistarkoitteinen, pakottaa tulkitsemaan verbin tietyllä tavalla: passiivilauseessa eivät tule kyseeseen sellaiset verbin alamerkitykset, jotka edellyttävät muuta kuin ihmissubjektia. Merkitä tarkoittaa passiivissa ’merkinnän tekemistä’ eikä ’merkityksen kantamista’ (e), kuulua ’jäsenenä olemista’ eikä ’kuultavuutta’ (f), seurata ’perässä kulkemista’ eikä ’johtumista’ (g). Tämä kuvastuu myös siinä, millaisia täydennyksiä verbiin liittyy.

(e)
Merkitsemme kirjelmän tiedoksi. ~ Kirjelmä merkitään tiedoksi. | Tämä merkitsee sodanjulistusta. vrt. *Merkitään sodanjulistusta.
(f)
Kuulutteko te kirkkoon? | Suomea on pidetty hyvin maallisena maana, jossa kirkkoon kuulutaan vain tavan voimasta. (l) | Musiikki kuuluu tänne asti. vrt. *Kuulutaan tänne asti.
(g)
Hän ei tiedä että sinä seurasit häntä ~ että häntä seurattiin. | Tästä seuraa vielä vaikeuksia. vrt. *Tästä seurataan vielä.

Passiivimuotoiset verbit ovat tyypillisimmin agentiivisia eli tarkoituksellista toimintaa ilmaisevia, mutta tämä ei ole kieliopillinen rajoitus: passiivissa voi yhtä hyvin olla esim. statiivinen predikatiivilause kuten Siellä ollaan köyhiä tai tilanmuutosverbin sisältävä lause, esim. Leijonakuningas-huumasta ei ole vielä kunnolla toivuttu, – – (l).

Huom. Verbit löytyä, näkyä ’olla nähtävissä’ ja puuttua (jostakin) eivät esiinny passiivissa vaikka sallivatkin ihmistarkoitteisen subjektin. Monet U-johdokset esiintyvät kuitenkin passiivissa; se, että verbillä on passiivimainen suhde kantaverbiinsä (» § 1344), ei siis estä yksipersoonaisen passiivin käyttöä.

 
Illalla kaaduttiin väsymyksestä sänkyyn. (l) | Asiaohjelmat ja tietyt elokuvat ovat valintojen kärjessä silloin, kun ohjelmia asetutaan varta vasten katsomaan. (l) | Kuten rinnakkaiskoulujärjestelmän ajoilta tiedämme, oppikouluun valikoiduttiin papan rahapussin paksuuden perusteella. (l) | [Puheena olevan joukkueen menestys on ollut kohtalainen.] Ainakaan kentällä ei ole unohduttu uinailemaan. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot