Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Nollasubjekti > Nollasubjektin esiintymisehdot > Nollapersoona yhdyslauseissa > § 1351 Ehtolauseet ja ehtotulkinta

§ 1351 Ehtolauseet ja ehtotulkinta

Mikä tahansa ihmissubjektin salliva verbi voi esiintyä nollasubjektillisena ehtoa ilmaisevassa tai muuten hypoteettisessa alisteisessa lauseessa. Aina mahdollinen nollapersoonan konteksti on jos-lause, jossa käy sellainenkin verbi, jota yksinäislauseessa olisi vaikea tulkita nollapersoonaiseksi. Myös hallitseva lause voi sisältää avoimen nollan (a), jolloin kaksi nollaa ovat samatarkoitteiset (» § 1358). Nollapersoona voi kuitenkin olla pelkästään jos-lauseessakin (b).

(a)
Jos ottaa viattoman kassarouvan kohteeksi, tuottaa hänelle aiheetta pahan mielen ja viesti menee harvoin perille. (l) vrt. *Viattoman kassarouvan ottaa kohteeksi.
(b)
Kirsikin huusi vasten silmiä, jos siltä jotain yritti kysyä. (k) vrt. *Kirsiltä yritti kysyä jotain.

Puiteadverbiaalilla alkava nollapersoonalause ilmaisee sekin ehtoa, jonka vallitessa sanottu toteutuu:

(c)
Täällä nukahtaa. ’jos ~ aina kun on täällä, nukahtaa’ | Nuorena sitä tuskin huomaa tai sen ottaa itsestään selvänä. (l) ’kun on nuori, sitä tuskin huomaa’

Muutkin alisteiset lauseet kuin jos-lauseet voivat ilmaista ehtoa (» § 1137), esimerkiksi kun- ja ennen kuin -lauseet (d). Tällöin kyse ei ole yksittäisten tapahtumien aikasuhteista vaan yleistyksestä (e). Samantapainen tulkinta voi syntyä vaikka-lauseessa, etenkin samantekevyyttä ilmaisevassa konsessiivilauseessa (f) (» § 1143).

(d)
Osasto oli ylimmässä kerroksessa. Kun hissin oven aukaisi, aulan valtavista ikkunoista näkyi valkenevaa taivasta. (k) vrt. ?Hissin oven aukaisi. | – Aidat on rytmilaji. Kestää kauan ennen kuin sen omaksuu. (l)
(e)
Aina kun oven aukaisi, huoneeseen lensi lintu. vrt. ?Kerran kun oven aukaisi, huoneeseen lensi lintu.
(f)
Vaikka oven aukaisi, huone pysyi pimeänä. | ”Tieto ei aina mene perille, vaikka miten valistaa (l) | Mutta kyllä tämä kuitenkin on selvä pettymys, vaikka kuinka selittelisi. (l)

Nollapersoonaisia ovat usein myös konditionaalin sisältävät kuin-lauseet, joilla verrataan tilannetta luultuun tai kuviteltuun (g).

(g)
Asia ei ole niin kuin (äkkiseltään ~ aiempien kuvausten perusteella) luulisi ~ uskoisi ~ arvaisi ~ voisi luulla. | Olo on ylellinen kuin Queen Elizabethilla seilaisi. (l) | ”On kuin kivirekeä vetäisi perässä” (l) [otsikko] | [Kasetilla ja elävällä musiikilla] on sama ero kuin joisi vettä raanasta ja lähteestä. (l)

Nollapersoonan esiintyminen saattaa perustua siihen, että lause on osana geneeristä lausetta (» § 1407, 1523):

(h)
[Haastattelijan pyydettyä puhujaa vertaamaan kirjailijan työtä teollisuustuotantoon] – – prosessivertaus nyt ei (.) aivan täsmälleen siihen tietysti sovi mutta mutta saman tyyppisiä elementtejä siinä on (.) materiaalihankintaa ö asian tutkimista (.) päätöstä siitä että (.) tälläiseen työhön ryhtyy ja (.) ja sitten sen toteuttaminen mh (.) määrätyssä (.) aikataulussa jonka on itsellensä mhh luonut (R)

Lauseita Ryhtyy tällaiseen työhön ~ Tällaiseen työhön ryhtyy ja On luonut itselleen aikataulun ~ Aikataulun on itselleen luonut ei voi yksinään tulkita nollapersoonaisiksi. Esimerkissä puhuja kuitenkin kuvaa yleisiä olosuhteita, jotka koskevat kirjailijan työtä. Yleistävän tekstin osana olevat alisteiset nollapersoonalauseet kuvaavat kenen tahansa kirjailijan (lähinnä puhujan) toimintaa näissä oloissa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot