Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Yleistä > Lauseen informaatiorakenne > § 1370 Informaatiorakenne ja sen suhde kenttiin

§ 1370 Informaatiorakenne ja sen suhde kenttiin

Lauseen informaatiorakenteeksi sanotaan sen informaation annosteluun liittyvää jäsennystä: mihin informaatio liittyy, mitä pidetään annettuna ja mitä esitetään ilmauksen varsinaisena uutisena. Informaatiorakenteeseen kuuluu lauseen jakautuminen temaattiseen ja remaattiseen osaan; jälkimmäistä sanotaan yleensä lyhyyden vuoksi reemaksi. Seuraavassa esitellään kaksi perustapaa, joilla informaatiorakenne ja lauseen kenttärakenne liittyvät toisiinsa.

Jako temaattiseen ja remaattiseen voi ensinnäkin noudattaa jakoa teemapaikkaan ja loppukenttään. Kun teema (teemapaikkainen lauseke) ilmaisee lauseen puheenaiheen eli sen olion tai asian, johon sanottu ensisijaisesti liittyy, se kuuluu informaatiorakenteessa lauseen temaattiseen osaan eli siihen, mikä on kontekstin perusteella tiedettävissä tai pääteltävissä. Loppukenttä lisää puheenaiheesta jotakin, mikä ei kuulu temaattiseen osaan, eli toimii lauseen reemana (a).

(a)
Teemapaikka loppukenttä
Temaattinen osa Reema
Putket ovat jäässä.
Alkeiskurssi voi maksaa tuhansia euroja.
Minulla ei taida olla siihen varaa.

Kontekstista ilmenevään tai pääteltävään temaattiseen osaan voi kuulua teeman lisäksi myös osa loppukenttää. Remaattista on silloin vain osa loppukentästä; informaatiorakenteessa tätä osaa sanotaan suppeaksi reemaksi (b). Tällöin lause edellyttää kontekstiltaan enemmän kuin tapauksessa (a): puheena ei ole pelkästään teeman tarkoite vaan myös se tilanne, jossa tämä on osallisena. Suppea reema lisää temaattiseen osaan siitä puuttuvan tiedon.

(b)
Teemapaikka Loppukenttä  
Temaattinen osa Reema
Alkeiskurssi voi maksaa tuhansia euroja.
Tehtävään soveltuvat parhaiten palveluskoirarodut.

Suppea reema voi eräin edellytyksin olla myös esikentässä (» § 13821384). Jos subjekti tai muu lausetyypin ensisijainen jäsen sijoittuu loppukenttään, on tavallista mutta ei välttämätöntä, että juuri se tulkitaan suppeaksi reemaksi, kuten lauseessa Tehtävään soveltuvat parhaiten palveluskoirarodut (» § 13741375).

Huom. Informaatiorakennetta koskeva terminologia on kirjavaa, ja samaakin termiä käytetään usein eri tavoin. Teemaa sanotaan myös topiikiksi ja reemaa fokukseksi (esim. Lambrecht 1994). Temaattisen osan ja reeman jakaumaa havainnollistetaan usein sillä, mihin kysymykseen tarkasteltava lause intuitiivisesti sopii vastaukseksi: Mitä voit kertoa alkeiskurssista? Se voi maksaa tuhansia euroja, tai suppean reeman tapauksessa Mitä alkeiskurssi maksaa? Se voi maksaa tuhansia euroja (esim. L. Carlson 1983). Menetelmä ei kerro todellisesta vuorovaikutuksesta eikä tulkintaprosesseista vaan pyrkii eksplikoimaan sitä, millä eri tavoilla lause voi olla kontekstissaan relevantti.

Monissa tutkimuksissa erotetaan myös tapaustyyppi, jossa koko lause toimii reemana (fokuksena). Näin voi olla, kun lause on kokonaisuudessaan uutinen esim. vastatessaan kysymykseen Mitä uutta? tai Mitä nyt? Teemapaikassa on tällöin sen oletusarvoinen täyttäjä, ts. yleensä subjekti: Putket on jäässä. Erilaisia informaatiorakenteen tulkintoja voi tukea erilainen prosodia, mutta suomen osalta asiasta ei ole tutkimusta.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot