Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet > § 1372 Mitä teemapaikassa voi olla

§ 1372 Mitä teemapaikassa voi olla

Teema edeltää loppukenttää, jonka aloittaa neutraalissa järjestyksessä finiittiverbi (teeman ja verbin väliin tulevista aineksista » § 1393). Teemana voi olla subjekti tai muu lausetyypin ensisijainen täydennys, mutta myös jokin muu laajennus ja eräissä tapauksissa paikanpitäjänä toimiva pronomini tai partikkeli (» asetelma 171).

Asetelma 171: Teema-alkuiset lauseet ja teeman tyyppi
Teeman tyyppi Teema Loppukenttä
Subjekti Arviointi on ajankohtainen asia.
  Meidän pitää arvioida itseämme.
  Vieraita tulee viisi.
Lausetyypin muu ensisijainen täydennys Vierailla on jo kiire.
Maineesta tulee helposti rasite.
Muu laajennus, lause subjektiton Arviointia pelätään suotta.
Tuloksiin pitää kiinnittää enemmän huomiota.
  Ulkona hämärtää.
Muu laajennus, subjekti loppukentässä Arvioinnin suorittaa erityinen työryhmä.
Yhtä tärkeitä ovat monet muut tekijät.
Tehtävään soveltuvat parhaiten palveluskoirarodut.
Paikanpitäjä Se on turha enää valittaa.
  Sitä voi istua vaikka tuntikausia koneen ääressä.

Teema-alkuinen lause on yleinen ja useimmissa tapauksissa neutraali eli järjestykseltään tunnusmerkitön verrattuna tapauksiin, joissa teemaa edeltävässä esikentässä on nominaalinen lauseke tai verbi. Subjektilla on etuoikeus teemapaikkaan; se on oletusarvoinen teema. Yhdessä loppukentän verbialkuisuuden kanssa tämä merkitsee, että lauseen perusjärjestys on SVX.

Lausekkeen sijainti teemapaikassa osoittaa, että sen tarkoite on lauseen puheenaihe. Puheenaihe on tyypillisesti tarkoite, joten teemapaikka kuuluu ensisijaisesti referentiaaliselle substantiivilausekkeelle (» § 1406). Siinä voi kuitenkin olla myös epäreferentiaalinen ilmaus, esimerkiksi predikatiivi, predikatiiviadverbiaali tai infiniittinen verbi, joka ilmaisee jotain tekstissä jo pohjustettua (a).

(a)
Puolen tusinaa pojankloppia istuu koulutunnilla herkeämättömän kiinnostuneena ja aktiivisena. Yhtä innostunut on opettaja. (k) | Katkarapukasari pysyy kuumana liekin päällä. Juomaksi sopii valkoviini. (l) [kuvateksti] | Vaalit käydään postiäänestyksenä. Äänestää voi heti asiakirjan saavuttua perille. (l)

Toisaalta teema-alkuinen lause on perustyyppi, jota käytetään riippumatta siitä, onko teemapaikassa oleva ilmaus lauseen puheenaihe. Näin on etenkin silloin, kun teemapaikassa on subjekti tai muu paikan ensisijainen täyttäjä; esim. kieltohakuinen kvanttoripronomini ei yleensä viittaa puheenaiheeksi hahmotettavaan tarkoitteeseen (b).

(b)
Kirjan juoni on persoonallinen. Kukaan ei voi syyttää sitä ennalta-arvattavuudesta. (l)

Teemapaikassa voi puhutussa kielessä olla myös paikanpitäjä: paikan täyttävä mutta epäreferentiaalinen pronomini tai partikkeli (c). Nominatiivimuotoisena se-pronominin voi katsoa muodolliseksi subjektiksi (» § 915). Partikkeli sitä, joskus myös proadverbi tässä, toimii paikanpitäjänä etenkin nollapersoona- ja passiivilauseissa (» § 1317, 1350; vrt. myös § 1382). Myöskään paikanpitäjänä toimivaa elementtiä ei voi katsoa lauseen puheenaiheeksi.

(c)
Teemapaikka Loppukenttä
Se on turha enää valittaa.
Sitä väsyy joskus ihan mahdottomasti.
Tässä eletään vain päivä kerrallaan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot