Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet > Neutraali ja tunnusmerkkinen teema > Subjektin ja finiittiverbin inversio > § 1376 Mitä käänteisellä järjestyksellä tarkoitetaan

§ 1376 Mitä käänteisellä järjestyksellä tarkoitetaan

Vaihtoehtona lauseille, joissa finiittiverbiä edeltää subjekti ja esikentän nominaalinen lauseke, esiintyy joskus inversio eli käänteinen järjestys, jossa subjekti seuraa finiittiverbiä.

(a)
Aamulla torimummot saavat ~ saavat torimummot tarjota tuoreita muikkuja.

Inversion suhteen samassa asemassa kuin subjekti on erikoislausetyypin subjektiin verrattava jäsen, joka normaalisti on teemana:

(b)
Yhteen asiaan kaikilla oli ~ oli kaikilla ollut sanomista. | Tuolla tavalla meistäkin olisi ~ olisi meistäkin tullut kuuluisia.

Inversiolauseen aloittava nominaalinen lauseke on tavallisesti adverbiaalimäärite, esim. puiteadverbiaali (c), mutta voi olla täydennyskin (d).

(c)
Käytiin yksi lasti [kalaa] illalla linja-autolle viemässä. Aamulla saavat torimummot kaupungissa tarjota asiakkaille tuoreita muikkuja. (k) | Karhulassa ovat vessat tukkeutuneet koska siivoojat ovat lakossa. (k) | Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi tarjoaa yllätyksen toisensa jälkeen. Nyt ovat kalusteet osoittautuneet susiksi. (l) | Valtakunnallisesta Klemetti-kuorokilpailusta maanantaina kertoneessa jutussa olivat tulokset menneet osittain väärin. (l)
(d)
Joukon kärjessä harppoo pääministeri Harri Holkeri kesäpartoineen. ¶ Partaa olivat hallituskumppanit ehtineet päivitellä jo torstaina valtioneuvoston istunnossa. (l)

Inversio on tässä määritelty suppeasti: se koskee pelkästään verbin finiittimuotoa. Niinpä subjekti on liittomuodossa apuverbin ja pääverbin välissä: ovat vessat tukkeutuneet. Verbiketjussakin se on kahden verbin välissä: saavat torimummot tarjota.

Kun verbi on yksinkertainen (esim. Yhtä asiaa ihmettelivät muutkin), inversio ei ole erotettavissa muista sellaisista järjestysvaihtoehdoista, joissa subjekti on loppukentässä. Ero jää tulkinnan varaan ja perustuu siihen, että suppeasti ymmärretty inversio ei osoita lausetta eksistentiaalilauseeksi (» § 1373) eikä esitä subjektia suppeana reemana (» § 13741375). Inversion rakennetuntomerkit voi kuitenkin olla myös lauseella, jossa verbinjälkeinen subjekti ei kontekstissa sopisi verbin eteen teemaksi. Tällaisia ovat mm. lauseet, joissa subjektin tarkoite kuuluu teeman tarkoittamalle henkilölle (e). Lisäksi esim. kieltohakuinen kvanttoripronomini kukaan, mikään voi esiintyä yhtä lailla kieltoverbin edellä kuin jäljessä (f).

(e)
Minulla menivät unet taas niin sekaisin, etten herännyt kelloon. (k) | Ukin poskilta oli väri kadonnut, suupieli nyki äänetöntä miehenitkua, äänestä sen kyllä kuuli. (k) | Pasaselle on tärkeää, että paikka on tuttu. ¶ – Minulta on muisti mennyt niin, että uudemmat asiat unohtuu. (l)
(f)
Minun puheestani ei kukaan uskoisi, että äidinkieleni olisi jokin muu kuin suomi. (k) | Olisin keskeyttänyt, jos olisin uskaltanut, mutta siitä olisivat jotkut saaneet taas irvimisen aihetta. (l) | Tänään pohditaan valtiofilosofiaa. Kirjoittajamme oppeja ovat monet yrittäneet soveltaa käytäntöön, tulokset ovat olleet perin vaihtelevia. (l)

Huom. Inversio on ollut vanhemmassa kirjakielessä yleinen mutta vähentynyt 1900-luvulla. Puhutussa kielessä subjekti on aina voinut seurata verbiä, mutta tämän järjestelmän perusta on toinen kuin siinä kirjakielen traditiossa, jossa inversio perustuu germaanisten kielten malliin (Lindén 1952; 1967; 1968). Niissä se syntyy siitä, että finiittiverbi sijoittuu väitelauseessa toiseksi riippumatta siitä, onko ensimmäinen lauseenjäsen subjekti (Hon kom då) vai jokin muu (Då kom hon, Då hade hon kommit). Inversio on tässä määritelty suppeasti juuri tämän ilmiön vastineeksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot