Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet > Neutraali ja tunnusmerkkinen teema > Subjektin ja finiittiverbin inversio > § 1377 Inversio toisen lauseen jälkeen

§ 1377 Inversio toisen lauseen jälkeen

Inversiota esiintyy kirjoitetussa kielessä adverbiaalilauseen jälkeisissä päälauseissa (a) (» § 1120) ja jälkijohtolauseissa (» § 14831484), joissa se on vakiintunut ns. wellerismeihin kuten Kyllä se siitä, sanoi entinen presidentti (l). Finiittiverbi toimii lauserajan merkkinä. Tämä järjestys esiintyy myös transitiivisessa jälkijohtolauseessa, jossa repliikki ei ole tulkittavissa objektiksi (b).

(a)
Jos kaikki olisivat rehellisiä, olisivat he heti toistensa tukassa kiinni. (l) | Koska olemme itkeneet yhdessä niin monesti, on meillä enää jäljellä suuri rakkaus toisiimme. (l) | Vaikka Italia selviytyi jalkapallon MM-loppuottelun, eivät kaikki joukkueen pelaajat ole täysin tyytyväisiä. (l)
(b)
– Tykkään laulaa. Mielikappaleeni on Satumaa, olen opetellut sen ulkoa, paljastaa Ilkka mieltymyksensä tangoihin. (l) | – Varpukasvit irtoavat ja maata vyöryy alas. Lopulta mäntyjen juuret nousevat esiin, kuvaa Laihosalo vapaan kulkemisen tuomia seurauksia. (l)

Jälkijohtolauseissa yleissuuntauksena on se, että jo esillä olleeseen henkilöön viittaava subjekti edeltää verbiä (c), kun taas uusi, esim. appositiorakenteella esitelty seuraa sitä (d). Järjestyksessä on kuitenkin kirjoittajakohtaista vaihtelua.

(c)
Lipponen viittasi siihen, että Virossa valtio ostaa oman turvallisuutensa hoitamiseksi turvallisuuspalveluja yksityisiltä yrityksiltä. – Se näyttää Suomesta katsoen varsin erikoiselta, hän huomautti. | Daily Mirror ‑lehden hovitoimittajan James Whitakerin mukaan Charles on jo päättänyt erota virallisesti Dianasta – –. [1 virke] ¶ – En koskaan istuudu valtaistuimelle se nainen vierelläni, Charles oli sanonut ystävilleen. (l)
(d)
Jos joku haluaa kasvuhormonia käyttää, on ilman muuta selvää, että sitä voi hankkia. Jos tyytyy Venäjän valmisteisiin, sitä on aina saatavilla, sanoo antidopingtoimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälä. (l)

Huom. Parole-korpuksen sanomalehdistä otetussa 490 kun-alkuisen virkkeen tasaväliotoksessa oli inversio 66 kun-lauseen jälkeisessä päälauseessa eli 13,5 %:ssa tapauksista. Inversiolause ei ole yleisin verbialkuisen päälauseen tyyppi, sillä muunlaisia verbialkuisia päälauseita, kuten lähdimme kotiin tai oli hyvä olla, oli aineistossa 126 eli 25,7 %:ssa virkkeistä (mukana on tosin joitakin tulkinnanvaraisia tapauksia). Nominaalialkuisia päälauseita oli 52,9 % (259 kpl) ja niin-alkuisia 7,9 % (39 kpl).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot