Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet > Teematon lause > § 1378 Pelkkä loppukenttä lauseena

§ 1378 Pelkkä loppukenttä lauseena

Kun teemaa ei ole, lause alkaa finiittiverbillä ja muodostuu siis pelkästä loppukentästä. Tällaisessa lauseessa ei ole ilmisubjektia – esim. subjektipronominia ei panna ilmi – tai subjektina on lauseenloppuinen infinitiivilauseke tai lause. Muita keskeisiä tapauksia ovat tietynlaiset passiivi-, nollapersoona-, tila- ja ilmiölauseet:

 
  Loppukenttä = lause
Imperatiivi Katso tänne. Lähdetään jo. Olkoon menneeksi.
1. ja 2. persoona Pyytäisin puheenvuoroa. Olette oikeassa.
Anaforinen nollasubjekti [Hän ei tee mitään.] Istuu tuolissaan ja katselee ulos.
Yleistävä mon. 3. persoona Väittävät, että hän kierii rahassa.
Nollasubjekti Pitäisi olla ystävällisempi.
Yksipersoonainen passiivi Tarvitaan lisää tutkimusta.
Tilalause On ihan liian kylmä.
Ilmiölause Syttyi sota.
Infinitiivisubjekti On tyhmää valittaa.
Lausesubjekti On hyvä, että on vielä idealisteja.

Useimmat mainitut rakenteet esiintyvät kuitenkin myös teema-alkuisina. Tilalauseissa on tyypillisesti teemana paikan- tai ajanilmaus (passiivista ja nollapersoonasta » § 1373). Lause voi koostua pelkästä loppukentästä siitä syystä, että ainoa NP on indefiniittinen ja esitellään tekstiin uutena tarkoitteena, kuten esimerkin (a) ilmiölauseessa ja esimerkin (b) passiivilauseessa (» § 1318). Tällainen NP on usein myös pitkä, esim. relatiivilauseen sisältävä (b).

(a)
Hinnat nousivat ensin ennätyskorkealle ja romahtivat sen jälkeen täydellisesti. ¶ Syntyi kahden asunnon loukkuja ja vakuusongelmia. (a)
(b)
Pelissä menevät palkat, eläkkeet, opintotuet ja laskut sekä velat jäävät maksamatta. ¶ – Tunnetaan tapauksia, joissa häviöt ovat olleet satoja tuhansia markkoja. (l)

Eräät loppukentästä koostuvat ilmaustyypit ovat kiteytyneitä kerronnan aloitusmalleja: Elettiin syyskuun alkua ja Tapahtui Jämsässä eräänä iltana (l).

Imperatiivilauseissa ei ole nominaalista teemaa, eikä lauseissa, joihin voi lisätä subjektipronominin, ole muuta neutraalia teemaa kuin tämä pronomini: (Minä) pyytäisin puheenvuoroa. Näiden lauseiden alussa voi kuitenkin olla lauseke, joka sijaitsee esikentässä, sillä se saa tälle asemalle tyypillisen kontrastiivisen tulkinnan (c). Tulkinta on samanlainen kuin jos subjektipronomini olisi teemapaikassa: Loput (minä) kuvittelen (» § 1380). Kontrastiivisella lausekkeella alkava imperatiivilause on tyypillisesti kielteinen (d). Imperatiivilauseen alussa esiintyy myös toiminnan edellytystä ilmaiseva puiteadverbiaali: Hätätilanteessa särje lasi (A) (» § 1653).

(c)
Tosiasiassa en tiennyt hänestä sen enempää kuin itsestänikään, – –. Loput kuvittelen. (k) | Haluan tästä kopion. Alkuperäistä voitte tutkia niin kauan kuin huvittaa. (k)
(d)
Mutta isä tähdensi aina että vaikka mitä sinulle tehtäisiin, niin koston kierrettä älä jatka. (l) | Tätä älä missään tapauksessa kerro kenellekään, mutta – –. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot