Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > § 1379 Mitä esikentässä voi olla

§ 1379 Mitä esikentässä voi olla

Teeman edellä esikentässä voi olla objekti, muu täydennys tai määrite. Toisin kuin teemapaikka, esikenttä ei erityisesti suosi tarkoitteellisia ilmauksia, joten predikatiivi ja infiniittinen verbinmuoto ovat siinä tyypillisempiä. Toisin kuin teemapaikassa, esikentässä voi olla kieltoverbi, muu finiittimuotoinen verbi tai partikkeli kuten kyllä. (» Asetelma 172.)

Asetelma 172: Esikentässä olevien ilmausten tyypit
  Esikenttä Teema Loppukenttä
Verbin täydennys Tuota minä en ole tullut ajatelleeksi.
  Päivänpolitiikkaan presidentin ei sovi puuttua.
  Suomea kokouksessa edustaa pääministeri.
Verbin tai lauseen määrite Siihen aikaan meillä oli vielä kissa.
Hienosti te lauloitte.
Siitä huolimatta asiaan pitäisi kiinnittää huomiota.
Predikatiivi Kuuluisia meistä voi ehkä tulla.
  Kaunis se on.
Infiniittinen verbinmuoto Lukea hän ei vielä osaa.
Laulanut minä olen koko ikäni.
Finiittiverbi Osaa hän lukea.
  Ei sitä koskaan tiedä.
Partikkeli Kyllä sen aina tietää.

Relatiivilauseissa ja kysymyslauseissa esikenttä täyttyy kieliopillisin perustein. Relatiivilauseen esikentässä on relatiivipronomini tai muu relatiivinen pro-sana (tai sen sisältävä lauseke), hakukysymyksessä interrogatiivipronominin muodostama tai sisältävä lauseke, vaihtoehtokysymyksissä kO-liitteellinen verbi tai lauseke (interrogatiivipronominin sijainnista muualla » § 1683).

 
  Esikenttä Teema Loppukenttä
kaikki, mitä me olemme aina halunneet
asia, jonka kanssa meidän on vain opittava elämään
  Kuinka kauan te siellä olitte?
  Saako täällä ollenkaan puhua asiaa?
  Tyhmäksikö sinä minua luulet?

Muuten esikentällä ei ole kieliopillisin perustein määräytyvää ensisijaista täyttäjää niin kuin teemapaikalla subjekti. Esikentällä alkavat lauseet ovat järjestykseltään tunnusmerkkisiä verrattuna teema-alkuisiin etenkin silloin, kun esikentässä on verbi tai sen täydennys. Sen sijaan monet adverbiaalimääritteet voivat sijaita esikentässä neutraalisti (a). Paikkaan tai ajankohtaan viittaavat puiteadverbiaalit voivat saada tässä asemassa samanlaisen tulkinnan kuin muutkin lauseenjäsenet (» § 1380 esimerkki g), mutta aina ei synny havaittavaa tulkintaeroa, sijaitsipa puiteadverbiaali esikentässä tai jäljempänä (b). Määritteitä ja partikkeleita voi olla teeman edellä useampikin (c). Tällöin ensimmäinen tai ensimmäiset niistä ovat neutraalisti esikenttään sijoittuvaa tyyppiä, usein konnektiiveja tai modaalisia aineksia (» § 1392).

(a)
Tässä jutussa haastatellut ihmiset esiintyvät väärillä nimillä. Siitä huolimatta he pelkäävät, että joku tunnistaa heidät. (l) | Ei puheilla varmaankaan ole oman hännän nostamiseen pyritty. Luultavasti tarkoitus on ollut viestittää, että hommat ovat hanskassa. (l)
(b)
Mies löysi kadulta satasen setelin. Siihen aikaan satasella sai vielä jotain. Mitä tehdä? (k) | Suoman ränniin oli [kullanhuuhdonnassa] eksynyt 10 grammin hippu hienon kullan lisäksi. Grammilla sai siihen aikaan 50 markkaa. (E)
(c)
[Sen sijaan] [ensi vuoden alun maailmancupin kilpailuihin] suomalaiset ottavat osaa. (l) | [Tosin] [varsinkin matkailualalla] meillä on menestyviä yrityksiä, – –. (l) | [Ehkä] [pian] [Saksassa niin kuin Ranskassakin] naisten on verhottava päänsä huivilla, – –. (l) | [Paasion lisäksi] [Sdp:stä] kokoukseen osallistuu mm. puoluesihteeri Ulpu Iivari. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot