Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > Esikentässä nominaalinen lauseke > Suppea reema ja reaktiiviset lauseet > § 1382 Esikenttä reeman paikkana

§ 1382 Esikenttä reeman paikkana

Esikentässä voi olla reema eli lauseen pääuutinen. Tällainen lause on yleensä verbiloppuinen (» § 1390). Reeman sijoittaminen esikenttään on tunnusmerkkistä, ja se perustuu lauseen tehtävään. Reema-alkuiset lauseet toimivat vahvistuksina tai vastaväitteinä (» § 1383) ja vakuutteluina (» § 1384). Ne ovat siis tavalla tai toisella reaktiivisia, joskus affektisia. Reema-alkuinen järjestys esiintyy myös arvottavissa ilmauksissa, joissa on kyse ominaisuuden asteesta (a).

(a)
– Kyllä teatterin tulee ruotia myös intohimoja ja estoja. Parempi se on kuin vaimon hakkaaminen, – –. (l) | – Mieluummin minä radalla olen kuin hautajaisissa, tuumii joulukuussa 50-vuotisjuhliaan viettävä suomalaisen moottoriurheilun legenda. (l) | – Eväät vain loppuivat kesken. Turha sitä tilannetta on sen enempää selitellä, – –. (l)

Myös subjekti tai muu lausetyypin ensisijainen täydennys voidaan tulkita esikentässä olevaksi reemaksi. Tätä tulkintaa tukee lauseen verbiloppuisuus sekä se, että subjektin ja verbin välissä on jatkuva teema. Niinpä ryhmän (b) esimerkeissä on subjekti tai omistajan ilmaus esikentässä ja sitä seuraava jäsen, Kirsin ja sitä, teemana (rakenteen kaksiselitteisyydestä » § 1388).

(b)
Kirsi oli ihan kiltti tyttö syksyllä. Minulla ei ole mitään pahaa sanomista, mutta sitten tuli Riitta. Se Kirsin villitsi. (k) | – Omaa kosketuspintaa, Vaski tuhahtaa. – –. – No, Kallellahan sitä tähän on. (k)

Tällaiset lauseet ovat informaatiorakenteen kannalta osittain samanlaisia kuin ne, joissa remaattinen subjekti on lopussa, esim. Sen tein minä (» § 1374), mutta jälkimmäiset eivät välttämättä ole reaktiivisia.

Lauseen ainoa verbinetinen lauseke saattaa hahmottua tunnusmerkkiseksi reemaksi, kun subjektipronominia ei panna ilmi (c) tai kun tämä lauseke on subjekti (Me voitimme ettekä te). Teemapaikassa olevalla paikanpitäjällä voidaan osoittaa lauseen ensimmäinen jäsen esikentässä sijaitsevaksi ja varmistaa tämän mukainen tulkinta (d). Tämä koskee myös tunnusmerkkisesti verbialkuisia lauseita (e), joilla on muutenkin samanlaisia reaktiivisia ja affektisia tehtäviä kuin nominaalisella reemalla alkavilla (» § 13851386).

(c)
Todella tiukassa tilanteessa olemme. (l)
(d)
– Meidän tässä pitäisi olla juovuksissa eikä sinun. (k) | Ulkoisesti kirjasto on parhaimmillaan, kun sitä katsoo ylhäältäpäin. Se muistuttaa metsoa. Harvemmin sitä kumminkaan asioi kirjastossa helikopterilla. (L)
(e)
Sari Ämmänkoski huokaisee. On sitä niin monenlaista tyyliä näissäkin hommissa. (l)

Huom. 1. Subjektialkuisissa lauseissa samantapainen tehtävä on painottomalla se-sanalla, joka osoittaa subjektin remaattiseksi silloinkin, kun lause ei ole verbiloppuinen (» § 1715). Tällöinkin sana se on mahdollista käsittää teemapaikan paikanpitäjäksi.

 
– En minä sinua tarkoittanut, veli vakuutti. ¶ Mutta Margareta tiesi, että hän tarkoitti. Hän se oli pikkusielu veljen mielestä. (k)

Huom. 2. Reema-alkuisia ovat myös verbittömät lausumat, joilla kommentoidaan jotakin käsillä olevaa: Hieno hattu sinulla (K) (» § 881). Tällaiselle lausumalle tyypillinen prosodia voi esiintyä myös verbillisessä lauseessa: Hieno hattu sillä naisella oli ~ oli sillä naisella. Tällaisissa ilmauksissa reeman jälkeistä osaa, jonka sisäinen järjestys on samantekevä, voi pitää lisäyksenä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot