Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > Esikentässä nominaalinen lauseke > Suppea reema ja reaktiiviset lauseet > § 1383 Edellä sanotun vahvistus tai oikaisu

§ 1383 Edellä sanotun vahvistus tai oikaisu

Reema-alkuinen järjestys toimii edellä sanotun vahvistuksena tai oikaisuna. Vahvistuksena sillä voi toistaa toisen aiemmin sanoman myös omana käsityksenä (a) tai todeta oman aiemman oletuksen paikkansapitäväksi (b). Myös tilanteissa, joissa vastataan kysymykseen, reema-alkuinen lause vahvistaa annetun vastauksen sisällön (c).

(a)
Lääkäri: Nyt siinä vaikuttais olevan semmonen (.) jänteen kiinnityskohdan, sen alasen limapussin tulehdus siinä, lonkassa.
Potilas: Nii joo, semmostaittekkin niin kun aattele et tulehdus ilmeisesti siin täytyy olla. (P)
(b)
Huikkasin isännälle, että eti äkkiä pyssy, se on varmasti karhu! – –. ¶ – Ja karhuhan se oli! Meidän Hiski-karjumme niskassa! (l)
(c)
– Mitä te epäilette? ¶ – Rikosta. Sitä minä epäilen. Enkä edes epäile vaan tiedän. (k) | Sinä pelastit tytön? ¶ Kyllä. Minä sen tein. (k)

Sanottua vahvistavat reema-alkuiset lauseet sisältävät pääasiassa anaforista ainesta, koska asia on jo ollut esillä. Tällaiset vahvistukset toimivat usein pitemmän jakson yhteenvedonomaisina lopetuksina (d); tässä tehtävässä usein käytettyjä sanontoja ovat Semmosta se on ja Niin se on. Yhteenveto voi myös samalla selittää edellä sanottua (e).

(d)
Hyvällä onnella – – kuulijalla on vara valita [missä kuunnella katusoittajaa]. Mutta voi käydä niinkin, että soittaja on vaihtanut maisemaa. ¶ Semmoista se on, katusoittajan elämä. Ei pidä ottaa niin todesta. (l) | – Kaikki on elokuvassa niin totta, tuollaista se oli. (l)
(e)
”Kun mä olin ihan pieni, se välitti aina. Jos mulla oli nälkä, se hommas mulle aina jotain vaikka omista karkkirahoistaan. Semmonen se oli.” (l) | ”Täällä Tammelan ylängöllä, humisevalla harjulla puut kasvavat yölläkin. Niin hieno paikka tämä on” hän kehua retosteli ja ihmisiä nauratti. (l)

Reema-alkuinen lause osoittaa usein, että lauseen sisältö saattaisi olla sanotusta jo pääteltävissä eli että reema on ollut esillä. Näin toimivat usein myös lauseet, joihin sisältyy kin-partikkeli (f).

(f)
– Mitä se sillä tarkoitti? ¶ – Sitä minäkin kysyin. (k) | – Kyllä. Kyllä minä näin pedon. Sitä minä pelästyinkin. (k) | Tietysti minä soitin Taikurille, enhän minä enää tuntenut koko kaupungista muita. Ja Taikurin takia minä kai olin tullutkin. (k) | Liike-elämässä arvostetaan ihmistä, joka on rehellinen, jonka sanaan voi luottaa, joka pystyy joukkuepeliin ja joka osaa käyttää perusjärkeä. ¶ – Semmoisia miehiä näistäkin minun junnuistani on kasvanut, – –. (l)

Oikaisuna reema-alkuinen väite toimii, kun puhujan ilmaisema käsitys eroaa siitä, jota vasten se esitetään. Tulkinnan tekee selväksi toisen vaihtoehdon kieltävä eikä-rinnastus (g). Oikaisu voi kohdistua paitsi ilmipantuun myös implisiittiseen käsitykseen, joka on sanotusta pääteltävissä (h).

(g)
Jos itsellekin on sattunut kertymään vähän ylikiloja, innostutaan vertailemaan vararenkaita laihduttajan kanssa: minunhan tässä pitäisi laihduttaa eikä sinun. (l)
(h)
– – Lasse oli hankkinut vakuutuskilven jostain, ja vaikkei se ollut sanonut sen alkuperästä mitään, varastanut se sen oli: se oli ollut selvästi jo aiemmin jossain kiinni. (k) [varastanut eikä hankkinut laillisesti] | – Mikset kysy Moonalta? Anna ihmetteli. – Moonahan tässä asiantuntija on. (k) [Moona enkä minä, jolta kysyit]

Oikaisu ja lause, johon se kohdistuu, eivät aina eroa pelkästään esikentässä olevan ilmauksen osalta. Niinpä kontrasti perustuu esimerkissä (i) siihen, että A:n olotilaa selitetään kahdella eri tavalla (”flunssa tulossa”, ”hormonit hyrrää”).

(i)
A: Mulla on varmaan lämpöä, taitaa olla flunssa tulossa. B: Hormonit sulla hyrrää. (TV)

Huom. Yhteenvetona toimivassa järjestystyypissä Semmoista se oli teema on lyhyt. Samassa tehtävässä esiintyy järjestys, jossa vastaava lauseenjäsen on lopussa; siinä se voi olla pitkäkin: [rullaluistelua käsittelevän kappaleen lopussa] Semmoinen on siis laji, jossa 250 maailman kovakuntoisinta ammattilaista ottaa yhteen (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot