Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli > Kieltoverbin paikka > § 1387 Kielteisen lauseen sanajärjestysominaisuuksia

§ 1387 Kielteisen lauseen sanajärjestysominaisuuksia

Ei-alkuinen (a), joskus myös tuskin-alkuinen (b) kielteinen lause on reaktiivinen: sillä vastustetaan vastaavaa myönteistä tai myötäillään vastaavaa kielteistä väitettä tai vastataan kysymykseen. Lause siis antaa ymmärtää, että kontekstissa on implisiittisesti kyseenalaista, pitääkö asia paikkansa.

(a)
Nyt kun Eurooppa yhdentyy, niin tarvitaan kovassa koulussa karaistuja yrityksiä. Ei siellä muuten pärjää. (l) | – Orivedeltä lähdin 18-vuotiaana, painoin ylioppilaslakin päähän ja olin helvetin tyytyväinen että pääsin pois, Mämmilän piirtäjä muistaa. – Ei täällä mikään niin huonosti ollut, mutta oli vain nähtävä muutakin. (l) | Onko onni ollut tänään myötä? – Ei täällä pelkällä onnella voita, täytyy tuntea automaatit, opastaa naispeluri. (l) | He kyyhöttivät näreen takana, kuuntelivat ja kurkistelivat. ¶ – Ei siellä ole ketään, Aulis sanoi. (k)
(b)
Aurinkolasit rusahtavat, mutta eivät rikkoudu. – –. Nyt en näe tähtiä. Tuskin se aurinkolaseista johtuu. (k)

Reaktiivisuus on kieltolauseissa odotuksenmukaista, koska kielto yleensäkin aktivoi vastaavan myönteisen asiaintilan (» § 1616). Ei-alkuinen kieltolause onkin yleinen, eikä kieltoverbin sijaintia verbin tavallisella paikalla loppukentässä voi pitää tunnusmerkittömänä yhtä selvästi kuin muiden verbien. Se on kuitenkin sikäli neutraalia, että lauseella annetaan uutta tietoa puheena olevasta tarkoitteesta (c), mahdollisesti kontrastoiden aiemmin mainittuun (d).

(c)
Mennään vaikka alakertaan. Siellä ei ole nyt ketään. (k) | Kodissamme on positiivinen ilmapiiri. Siellä ei kauhistella asioita, eikä varoiteta väärin. (l)
(d)
V: ja et nii tääl [Soilin työpaikassa] on nytki joku tanskalainen poika joka niiku tekee ilmast työtä – – [14 riviä poistettu]
S: hm mut Soili ei siis tee vapaaehtoistyötä.
V: ei Soili ei tee vapaaistyötä (p)

Kun kieltoverbi on alussa, mikä tahansa sen jälkeinen lauseke voi olla kiellon fokuksena, myös subjekti (e) (» § 1618). Kun kieltoverbi on verbikentässä, teemapaikkainen ilmaus on ymmärrettävissä kiellon fokukseksi lähinnä vain silloin, kun lause on verbiloppuinen (f) (» § 1391).

(e)
En minä sitä ostanut (vaan Anne). | En minä sitä ostanut (vaan tämän). | En minä sitä ostanut (vaan lainasin).
 
Ei vain Maria ole sinulle varattu, vaan me molemmat olemme sinun, ja tässä me olemme! (k) | – Eivät turistit tee pahaa vaan turismin takana olevat intressit, – –. (l)
(f)
Sota sinällään ei häntä kiinnostanut, vaan sen aiheuttaman verenvuodatuksen ehkäisy ja hoito. (k) | Puhelin päästi niin samalla äänellä klik että kuulosti siltä että puhelin ei sitä sanonut vaan nainen. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot