Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Loppukentän järjestys > Lausekkeiden järjestys verbin jäljessä > § 1389 Panin leivät uuniin ~ uuniin leivät: järjestystendenssejä

§ 1389 Panin leivät uuniin ~ uuniin leivät: järjestystendenssejä

Loppukentässä voi verbin jäljessä olla useampia täydennyksiä tai määritteitä. Niiden keskinäinen järjestys on kieliopillisesti vapaa, mutta siihen vaikuttavat seuraavat tendenssit, jotka voivat kilpailla keskenään. Lisäksi järjestykseen vaikuttaa informaatiorakenne. Esimerkkinä mainitaan seuraavassa ensin neutraali, sitten tunnusmerkkinen järjestysvaihtoehto.

  • Lyhyt ilmaus edeltää pidempää, esim. pronomini useampisanaista lauseketta: jahtasi kaikkia pitkän kepin kanssa jahtasi pitkän kepin kanssa kaikkia.
  • Nominaalinen lauseke (NP, adverbi- tai adpositiolauseke) edeltää infiniittistä lauseketta ja lausetta: vakuutti runsaslukuiselle toimittajien ja uteliaiden joukolle olevansa syytönvakuutti olevansa syytön runsaslukuiselle toimittajien ja uteliaiden joukolle.
  • Lausetta tai verbi-ilmausta määrittävä adverbiaali edeltää verbin täydennystä: siirtyi 15. elokuuta eläkkeellesiirtyi eläkkeelle 15. elokuuta.
  • NP edeltää lauseketta, joka predikoi siitä jotakin tai jonka subjektiksi se ymmärretään: väitti kaikkia pettureiksiväitti pettureiksi kaikkia; sai asiat luistamaansai luistamaan asiat.
  • Konkreettista tai metaforista siirtymistä tai sijaintia ilmaisevassa lauseessa lauseke, jonka tarkoitteen sijainnista on kyse, edeltää sijainnin ilmaisevaa lauseketta: pani leivät uuniinpani uuniin leivät.
  • Siirtymisen ilmauksessa lähtöpaikka edeltää tulopaikkaa eli järjestys on ikoninen: muutti Helsingistä Mäntsäläänmuutti Mäntsälään Helsingistä.

Predikoivia ja sijainnin ilmauksia koskevat tendenssit ovat keskenään samantyyppisiä: lauseke, jonka tulkinta jollakin tavoin edellyttää toista ilmausta, seuraa tätä. Tätäkin voi pitää ikonisuutena, kuten järjestystä lähtöpaikka – tulopaikka.

Muiden tendenssien vastaiset järjestykset voivat perustua siihen, että lyhyempi lauseke edeltää pitempää (a).

(a)
Suomalaisen toimittajakunnan itselleen hyväksymät Journalistin ohjeet katsovat hyvään journalistiseen tapaan kuuluvaksi paitsi ammattietiikan periaatteita ja menettelytapoja myös sen, että – –. (a) | Jeltsinin uusi arvovalta tuli näkyviin tavasta, jolla hän pani järjestykseen kokousta alkupäivät johtaneen Vitali Kazakovin. (l)

Lausekkeen pituus ja sen rakenne korreloivat siten, että infiniittiset lausekkeet ja lauseet ovat yleensä nominaalisia lausekkeita pitempiä. Ne sijoittuvat kuitenkin viimeiseksi, vaikka näin ei olisikaan; finiittinen lause on verbikentässä käytännöllisesti katsoen aina viimeisenä. Rakenne on siis tässä suhteessa pituutta painavampi tekijä. Se on myös painavampi kuin predikoivia lauseenjäseniä koskeva periaate. Tämä näkyy mm. tyypistä katsoa jokin joksikin, pitää jotakin jonakin: vaikka objekti muuten on ennen predikatiiviadverbiaalia, infinitiivilausekkeena edustuva objekti on sen jäljessä: katsoa järkevimmäksi ~ pitää hyvänä ratkaisuna tehdä jotakin.

Toisaalta poikkeama tendenssistä kertoo lauseen informaatiorakenteesta. Kirjoitetussa kielessä, jossa tulkinnalle ei ole prosodian tukea, lauseen loppu ymmärretään yleensä remaattiseksi. Järjestyksellä voidaan siten osoittaa viimeinen lauseke suppeaksi reemaksi. Pituus ja informaatiorakenne vaikuttavat kuitenkin usein samaan suuntaan (b). Esimerkissä (c) lähtö- ja tulopaikan epäikoninen järjestys osoittaa, että lähtöpaikka ja ajankohdan adverbiaali muodostavat lauseen reeman, kun taas tulopaikka kuuluu kontekstissa annettuna olevaan ainekseen. Vastaava koskee esimerkkien (b) ja (d) objektia ja predikatiiviadverbiaalia.

(b)
Todellisiksi mitaliehdokkaiksi luokitellut urheilijat saavat valmennustukea 30000 markkaa. Olympiakomitea katsoo täyden tuen arvoisiksi mieshiihtäjät Jari Isometsän, Harri Kirvesniemen, Mika Myllylän, – – [luettelo jatkuu]. (l)
(c)
Gripenwaldt on suunnitellut Stockmannille vaatteita melkein 30 vuotta. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa, kuten sieltä 1987 valmistunut Lainekin. Laine siirtyi nykyiseen työpaikkaansa maaliskuussa Luhdalta. (l)
(d)
Norman murhaaja on Jerry Hough, joka vakuuttaa viimeisillä sivuilla sankarittarelle rakkauttaan. Vielä aivan viime minuuteilla sankaritar luulee murhaajaksi Steve Carterisia ja jännitys tiivistyy – –. (l)

Puiteadverbiaali voi seurata verbin täydennystä siksi, että se on remaattinen (e), mutta myös neutraalisti (f).

(e)
– Suomalaiset ovat aina tienneet, että luonto on hyvä temppeli. Kristityt papit ovat huomanneet saman vasta viime aikoina. (l)
(f)
Yleisradion ohjelmissa on käsitelty huumausaineisiin liittyviä asioita aika paljon viime aikoina. (a)

Huom. Verbin (koko liittomuodon) jälkeisen nominaalisen objektin ja adverbiaalin pituutta on verrattu HKV-aineistosta (Vilkuna 1991). Kun objekti edelsi adverbiaalia (239 lausetta), se oli myös adverbiaalia lyhyempi 64 %:ssa tapauksista; päinvastaisessa järjestyksessä (138 lausetta) adverbiaali oli objektia lyhyempi 76 %:ssa tapauksista. Adverbiaalia edeltävän objektin keskipituus oli 1,91 sanaa, adverbiaalia seuraavan 3,16 sanaa; objektia edeltävän adverbiaalin 1,47 sanaa ja objektia seuraavan 2,58 sanaa. Antaa-verbillisissä lauseissa (196 kpl) saajaa tarkoittava NP edelsi useammin objekti-NP:tä (66,3 %) ja oli sitä lyhyempi, usein pronomini.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot