Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti > § 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän on ehkä iltaisin neulonut

§ 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän on ehkä iltaisin neulonut

Määritteet ja partikkelit voivat sijoittua lauseen sisällä eri paikkoihin, joiden määrä riippuu siitä, onko predikaatti liittomuodossa ja onko lauseen lopussa verbin täydennys (» asetelma 173). Asema 1 on liittomuodon edellä, asema 3 sen jäljessä; asema 2 merkitsee kolmisanaisen liittomuodon tapauksessa kahta verbien välistä paikkaa.

Asetelma 173: Määritteiden ja partikkelien lauseensisäiset asemat
  1 Vfin 2 V 2 V 3  
         
Hän   on   lähtenyt       Tanskaan.
Täällä   ei   maalattu       lattioita.
Se   on   otettava       puheeksi.
Muut   eivät   ole   käyneet   kaupungissa.
Sitä   ei   ollut   tuotu   perille.

Kirjoitetun kielen itsenäisessä teema-alkuisessa lauseessa esiintyy teeman ja finiittiverbin välissä, asemassa 1, lähinnä partikkeleita tai kevyitä, partikkelimaisia adverbeja, joita luetellaan kohdassa (a) (sävypartikkelien kuten nyt ja sit(ten) sijainnista » § 821826). Puheessa teeman ja finiittiverbin välissä voi olla painavampikin adverbiaali tai useampia (b).

(a)
aina, ehkä, ihan, ikään kuin, ilmeisesti, itse asiassa, joka tapauksessa, kai, kenties, kerta kaikkiaan, kuitenkin, kyllä, nimittäin, nyt, näet, näköjään, oikein, puolestaan, sen sijaan, sentään, siis, silti, sinänsä, sit(ten), sitä vastoin, suorastaan, taas, tietysti, todella(kin), toki, tosiaan tosin, tuskin, varmaan, yhtä kaikki
 
Mikä sensaatio siinä on, että Kekkonen sanoo itseään kristityksi? Se kai on ollut tiedossa kauan aikaa. (l) | – Nykyisessä elämässäni kaipaan eniten riskiä. Minä todella nautin pannessani henkeni alttiiksi. (l) | – Hän ei koskaan pysty puhumaan Keskustasta maltillisesti. Hän aina kiihtyy, – –. (l)
(b)
[Haastattelija pohjustaa kysymystään:] Sinä hyvin usein käytät näissä jutuissasi myöskin valokuvaa (R) | Kuule mä varmuuden vuoks teleffoonilla ilmotan sulle. Mä lähetän sulle paperin huamena. (p)

Asemassa 1 esiintyy kuitenkin adverbiaalimääritteitä silloin, kun myös esikentässä on jotakin:

(c)
  ?Asia Lindin mielestä vaikutti jotenkin oudolta.
Jotenkin oudolta asia Lindin mielestä vaikutti.
… minkä vuoksi asia Lindin mielestä vaikutti jotenkin oudolta.
Jos asia Lindin mielestä vaikutti jotenkin oudolta.

Esikentässä voi olla lauseke (d) tai aines, joka välttämättä on teeman edellä: konjunktio, relatiivi- tai interrogatiivipronomini; tämä koskee myös subjektialkuisia relatiivilauseita (e).

(d)
Varmaan hän paluulennolla ostaa sitä itsekin. (k) | Kolmenkymmenen ja neljänkymmenen välillä hän aamulla partaa ajaessaan yllätti peilissä mitättömyyden, turhantärkeän virkamiehen, – –. (k)
(e)
Kun Martti Ahtisaari sitten noin tunnin lämmityksen jälkeen pääsi itse puhumaan, aiheena oli turvallisuuspolitiikka laajasti käsitettynä. (l) | Kirsti selasi sunnuntaisivut esiin nähdäkseen, ketä Hytönen tällä kertaa grillasi. (k) | Yrittääkö hän pelastaa ainakin osan 2 500 amerikkalaisesta, joiden hän maanantaina myönsi olevan panttivankeina Kuwaitissa? (l) | Kaikki isot puolueet ovat vaalien alla ilmoittaneet säästävänsä kuntien valtionosuuksista, mikä helposti osuu kunnissa peruskouluun. (l)

Liittomuodon osien välissä, asemassa 2, voi etenkin kirjoitetussa kielessä olla useita erilaisia määritteitä:

(f)
Muun perheen tietämättä hän on iltaisin vapaahetkinään jo vuosia väkertänyt novelleja. (l) | Toisen maailmansodan jälkeen ei runoudessa lottoporukan mielestä ilmeisesti tapahtunut muuta kuin modernismin laajeneminen viimeisiinkiin periferioihin, – –. (k) | Urheiluruudun ja Helsingin Sanomien toimittajat olivat kuitenkin keskiviikkona puhelinhaastattelussa kertoneet Cowanille, mitä uutistoimisto oli kirjoittanut. (l)

Kun adverbiaaleja on sekä verbien välissä että koko liittomuodon jäljessä eli asemassa 3, verbien välisellä adverbiaalilla on tyypillisesti verbiin löyhempi suhde kuin verbin jälkeisellä (» § 1389). Sama adverbiaali voi saada sijainnista riippuen erilaisen tulkinnan. Esimerkissä (g) predikatiiviadverbiaali malleina luo kausaalisen implikaation (’koska ovat malleja’), kuten lauseenalkuinenkin adverbiaali. Verbin jäljessä sama ilmaus ymmärretään verbistä riippuen täydennykseksi tai verbin määritteeksi (h).

(g)
Vaikka kumpikin [haastateltu] on malleina tottunut esiintymään, omat häät kiihdyttivät molempien pulssia. (L) vrt. Malleina he ovat tottuneet esiintymään, mutta – –.
(h)
Kumpikin on tottunut esiintymään mallina. | Kumpikin on tottunut puhumaan mallina.

Sana selvästi ymmärretään asemissa 1 ja 2 episteemiseksi koko lauseen adverbiaaliksi, jolla ilmaistaan päättelyn varmuutta: Mielipiteet ovat selvästi jakautuneet kahtia. Lauseen lopussa, osana reemaa, sana selvästi hahmottuu tavan adverbiaaliksi: Asiaa ei voi riittävästi korostaa; vaara on todellinen. Tekemämme kokeet osoittivat sen selvästi (l). (Adverbiaalien sijainnista ja tulkinnasta myös » § 970971, 987, 1001.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot