Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1411 Proadjektiivit (semmonen) ja esittelevä tämä ja tuo

§ 1411 Proadjektiivit (semmonen) ja esittelevä tämä ja tuo

Puhutussa kielessä käytetään indefiniittisyyden osoittamiseen myös demonstratiivisia pro-sanoja. Tavallisia tässä tehtävässä ovat proadjektiivit semmoinen (a – x), tämmöinen ja tuommoinen (c) ja niiden lainen-loppuiset vastineet.

(a)
Morjens. Kun meillä on tuolla kyydissä semmoinen mies – se on suoraan sanoen kyllä höperö, dementti. Mutta kun se väittää olevansa sinun isäs. (k)
(b)
Kampaaja: Niskassa onkiv vielä iha reilusti hiusta.
Asiakas: Nojoo. En tiijem miten sais päälaelle kasvammaan.
Kampaaja: Pitää ottaa semmone hiustem pidennys. (P)
(c)
Mä- oisi- vuokraamassa tämmöstä piikkainporaa. Onkos teillä semmosia. (p) | – – mut ehkä tommonen yks, ilta on siihen hyvä. (p) | Me soitettiin sellasesta (.) rööristä ja se on hirveen kallis. (p)

Proadjektiivit nostavat esiin tarkoitteen lajin tai ominaisuudet (» § 1406, 1436; 725) ja esittävät siten tarkoitteen kyseisten ominaisuuksien edustajana. Niillä esitellään uusia tarkoitteita mutta vedotaan samalla tarkoitteiden ominaisuuksien tuttuuteen puhuteltavalle. Proadjektiivi voi myös yhdistyä tarkenteeseen joku ~ jokin tai yks(i):

(d)
Joo, nii ja sit pitää olla semmonen tila että siin eij oo ikkunoita, rikki, hehh paitsi, jos ikkunoitten ettee laittaa sitte jonku semmose, verkon tai, – –. (p) | me oltiin menty vähän niinku vikaan me oltiin yhes semmoses jokiuomassa pusikossa – –. (p)

Myös demonstratiivisia tarkenteita tämä ja tuo käytetään tarkoitteiden esittelyyn, kuten esimerkeissä (e–g); toisissa yhteyksissä ne kuitenkin osoittavat tunnistettavuutta (» § 1416).

(e)
muistan vielä tää (.) Malinen (.) Malinen mikä olii ee se ol iiässäs ja oliko se rippikoulus sitä mie en muista mut iiässäs ol tää Maline (.) se ol tämmösen niinko hevospoikana (näillä) (.) eno (.) Pentillä. – – ni se juttel vaa että tuota – –. (P)
(f)
sit siel oli yks tyttö (.) Fiksusti tota noin (.) ku oli kauhee lumisade – – Nii se oli laittanut keng- tai siis sukkien päälle noi (.) muovipussit. (p)
(g)
Asiakas: Päivää.
Virkailija: Hyvää päivää.
Asiakas: k mul on sellane asia kunn auttaako ne nuissa sairaalalaskusa. Teältä nuissa maksusa.
Virkailija: Elikkä näissä poliklinikka ja hoitopäivämaksuissa.
Asiakas: Nii:. (P)

Huom. Tuo, tämä ja proadjektiivit esiintyvät myös sanahauissa, ts. yhteyksissä, joissa puhuja etsii tarkoitteelle ilmausta:

 
MH: ja sitte tämä (.) mt (.) tää (.) mikä tää oli tää toinen ni mhhh
AT: ee Mikkonen ja Lenita Airisto.
MH: ai nii Mikkonen joo. (.) tän Mikkosen aita ni – –. (R)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot