Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Anaforan kieliopilliset keinot > Nolla-anafora > § 1431 Kauko avasi luukun ja ~ kun pani puita pesään.

§ 1431 Kauko avasi luukun ja ~ kun pani puita pesään.

Edeltävästä tekstistä tutulla tarkoitteella voi olla lauseessa myös nollaedustus. Kun kyseessä on jatkuva tarkoite, yhdyslauseen alkuosassa tai keskustelussa vierusparin etujäsenessä mainittuun tarkoitteeseen voi viitata yli lause- ja puhujanvaihdosrajan. Kun puheenalaisesta tarkoitteesta on kyse uudestaan samassa yhdyslauseessa (a) tai samassa vierusparissa (b), käytetään varsinkin elollisista tarkoitteista usein nolla-anaforaa.

(a)
Kauko tuli tenderistä halko käsissä. Hän polkaisi luukun auki ja nakkasi puun pesään. (k) | Terho auttoi aluksi, puolitti lihat ja siveli öljyllä ja mausteseoksella ja vei ulos kallion kylkeen tehdylle teräsgrillille. (k)
(b)
Merja: Onks Tiina jo kotona.
Sami: ei oo tullu vielä. (p)

Kun sivulause edeltää päälausetta, siinä sijaitseva nolla-anafora voi myös toimia kataforisena eli ennakoida päälauseessa mainittavaa tarkoitetta toisin kuin pronomini:

(c)
Sinulla on onnea – paitsi että lupaa ottaa Sinut vastaan hän myös osoittaa lämmintä mielenkiintoa sinun vaiheitasi kohtaan, – –. (K) | Vaikka onkin BBC:lle tehty, dokumentti vaikuttaa kovin amerikkalaistyyliseltä ylistykseltä. (L) | Jos olisi tiennyt enemmän, kenties Kaarle Rauta olisi vähintäänkin säälinyt kalvakkaa poikaa. (k)

Nolla-anafora on pitkälti sama kuin subjektin (ja objektin) ellipsi (» § 1180), mutta eroaa selvästi nollapersoonasta, jonka tulkinta ei ole tekstiin perustuva eli anaforinen, vaan avoin: Kun elää niin näkee (» § 1347). Toisin kuin ellipsi, nolla-anafora voi olla myös deiktinen (» § 1444).

Yhdyslauseessa nolla-anaforan esiintyminen on rajoittuneempaa kuin pronominin: puheenaiheen tulee olla yksiselitteisesti paikannettavissa. Tarkoite on yleensä ensin esitelty subjektilausekkeella tai muulla teemana olevalla nominaalisella lausekkeella (myös » § 1443). Jälkimmäinen lause taas on tyypillisesti verbialkuinen (d).

(d)
Pitkäsen mukaan epidemia alkoi varsinaisesti jo toista viikkoa sitten, mutta pahimmillaan se on ollut joulusta lähtien. (l) vrt. – – mutta on ollut pahimmillaan ~ *pahimmillaan on ollut joulusta lähtien.

Pronomini on myös todennäköisempi vaihtoehto kuin nolla-anafora, kun edeltävä maininta on etulauseessa e-subjektina (e) tai kun se on eri sijamuodossa kuin jälkilauseen pronomini (f).

(e)
Silkkipepun kotitalo oli uhkea; siinä oli viisi kerrosta ja suuret, hiljattain uusitut ikkunat, mutta ne kiilsivät kaikkialla pelkkää pimeyttä. (k) ~ *mutta kiilsivät kaikkialla...
(f)
Se oli Inkusta hyvä idea, ja hän rynnisti ulos. (k) vrt. *ja rynnisti ulos. | Ukin silmät välähtivät ja hän asetteli murjottua naamaansa hymykuntoon. (k) vrt. *ja asetteli murjottua naamaansa hymykuntoon.

Mitä subjektimaisempi edeltävä maininta on, sitä mahdollisempi nolla-anafora on seuraavassa lauseessa. Edeltävä maininta voi olla esim. genetiivisubjekti (g), tunnekausatiivin partitiiviobjekti (h) tai habitiiviadverbiaali (i) (tarkemmin » § 1182).

(g)
Kun puuvarastot alkavat kasvaa, metsänomistajien on pakko tyytyä halvempaan hintaan, jos aikovat saada puunsa kaupaksi. (l)
(h)
Nipaa vain vähän harmitti että oli tuhlannut viikkorahansa uuteen polkupyöränpumppuun – –. (E)
(i)
Viimeinen bussi oli mennyt eikä hänellä ollut rahaakaan, kun oli junassa ostanut syötävää. (k)

Huom. Verbinjälkeiseen e-subjektiin viittaava nolla-anafora on mahdollinen, kun esitellään toimiva tarkoite ja sen esittelyhetkellä havaittava toiminta: Lasse oli todella tavallista hermostuneempi – –, ja sen silmäkulmassa istui elohiiri ja vipsotti hännällään (k).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot