Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset > Refleksiivisyys ja oma > § 1456 Huolehtia omista asioista(an), olla oma valmentajansa

§ 1456 Huolehtia omista asioista(an), olla oma valmentajansa

Kun possessiivisuffiksillista sanaa määrittää pronominimainen adjektiivi oma, omistussuhde kontrastoidaan muihin vastaaviin (a) tai se on pragmaattisesti epäodotuksenmukainen tai esitetään muuten merkittävänä, kuten omistuslauseessa (b) (vrt. kontrastoiva itse » § 768). Tällainen merkitseminen on tietyissä refleksiivisen possessiivisuffiksin asemissa välttämätöntä (*ne ovat näkökulmastaan hienoja), etenkin predikatiivissa (c). Vakiintuneita sanontoja ovat mm. olla oma lukunsa, oma (taiteen)lajinsa, oma maailmansa.

(a)
Hänen pitäisi huolehtia omista asioistaan. [ei muiden asioista] | Rouva [jolla oli alivuokralaisia] ei voinut nukkua yhtään yötä kunnollisesti, hänen piti pitää oma ovensa raollaan ja olla joka hetki valmiina tarkastuskierrokselle. (k) | Rotupuhdas hukka kelpuuttaa parikseen villikoiran. Hienoja otuksia ne ovat kummatkin, omasta näkökulmastaan. (l)
(b)
Jokaisella koulun oppilaalla oli oma kannettava tietokoneensa, jota jo kuusivuotiaat tottuneesti näppäilivät. (E)
(c)
Hän ei ole tänään *itsensä ~ oma itsensä. | Hän on *valmentajansa ~ oma valmentajansa. | Tarkkailijat ovat ihan oma omituinen ammattikuntansa. (k)

Muutenkin oma liittyy tapauksiin, joissa refleksiivisen possessiivisuffiksin käyttö poikkeaa tavallisesta. Tällainen on tunnekausatiivilauseen subjektissa oleva, kokijaan viittaava possessiivisuffiksi (d). On myös tapauksia, joissa possessiivisuffiksi ei lainkaan viittaa lausekkeen ulkopuolelle: ilmaustyyppi oma x:nsA merkitsee ’muista vastaavista eroava x’ (e). Vastaavaa esiintyy eksistentiaalilauseissa, myös ilman oma-sanaa: Siihen on (omat) syynsä.

(d)
Saloniemi, Kaipiainen ja Saari puhelivat yhä, mutta kielet jo kankeampina. Niitä tuntui naurattavan hysteerisesti oma puolivillainen tilansa. (k)
(e)
Porissa asuneen Helmin saapuminen vähintään kerran vuodessa Loimaalle oli oma draamansa. (k) | Reinjoen laakson eteläosassa, ranskan ja saksan kielten kohtauspaikassa, kehittyi 900–1000-luvuilla juutalaisten parissa oma germaaninen kielimuotonsa, jota sittemmin on alettu kutsua nimellä jiddish eli juutalaissaksa; – –. (K)

Oma-sanan kontrastiivisuus ei aina ole kovin ilmeistä; esim. oma tahto on vakiintunut sanonta. Sana voikin toimia ainoana refleksiivisen omistussuhteen ilmaisimena niissä puhutun kielen varianteissa, joissa possessiivisuffiksia käytetään vähän, etenkin eteläsuomalaisessa puhekielessä (f) (samoin nollapersoonassa: » § 13601361).

(f)
Soiliki oli jättäny sinne jotaki omia tavaroita – –. (p) | Lastensa vastuun ohessa, vanhemmat ovat myös toki vastuussa omasta alkoholin käytöstä. (yo) ~ alkoholin käytöstään | Emmekä ole näin ollen vastuussa mistään sellaisesta ydinjätteen sijoittamisesta joka tulee muualta maailmasta mutta samalla olemme tietysti vastuussa omista ydinjätteistä ja muista tämänkaltaisista ratkaisuista – –. (TV) ~ ydinjätteistämme ~ omista ydinjätteistämme

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot