Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Yleistä > § 1457 Mitä on referointi?

§ 1457 Mitä on referointi?

Yhden ihmisen tuottama puhuttu tai kirjoitettu teksti voi sisältää enemmän tai vähemmän selviä merkkejä siitä, että jokin tekstin osa on referoitua eli peräisin muusta lähteestä. Referointi tarkoittaa muiden ihmisten tai puhujan itsensä aiemmin esittämän puheen, kirjoituksen tai ajatuksen sijoittamista oman tekstin osaksi niin, että oma ja lainattu ovat toisistaan erotettavissa. Selvimpiä tapauksia ovat sellaiset, joissa johtoilmaus ja referaatti erottuvat toisistaan erillisiksi kokonaisuuksiksi:

(a)
Hän puristi kättäni ja sanoi että ystäviä hän todella tarvitsikin. (k) | Vaksi tuli ihmettelemään piruako siinä norkoilin, minä selvitin etsiväni työnjohtajaa ja se kysyi ketä niistä. (k) | Työpaikkojen määrät kansalaisjärjestöissä ovat selvästi lisääntyneet, kirjoittaa Helsingin Sanomat. (E)

Kerrottu voidaan myös lähdettä mainitsematta merkitä toisen käden tiedoksi, joko yhdeltä henkilöltä kuulluksi tai yleiseksi kuulopuheeksi: Täällä kuulemma myydään uutta perunaa (» § 1493).

Referoidun tekstin sijoittamisessa kerrontaan on kaksi ulottuvuutta: miten sitaatti asettuu ympäröivän tekstin osaksi eli onko kyseessä suora vai epäsuora esitys (» § 14601461) ja miten alkuperäisen puhetilanteen viittaavat eli deiktiset elementit mukautuvat uuden puhetilanteen vaatimuksiin (» § 14671475).

Referointitekniikan käyttäminen ei edellytä, että referoitava alkuteksti olisi todellisuudessa olemassa, vaan kyseessä on konventio, jolla jokin osa tekstistä voidaan merkitä ikään kuin se olisi muualta peräisin. Voidaan myös referoida sellaista, mitä ei ole sanottu (b) tai mitä aiotaan tai on oltu vähällä sanoa (c). Johtoilmauksessa voi olla muitakin kuin kommunikaatioverbejä; ilmaukset välittävät tällöin esim. episteemisiä arvioita (d).

(b)
Linnavouti ei kerro, paljonko turvamiehiä itsenäisyysjuhlissa tarvitaan. (L)
(c)
Meinasin sanoa, että kelpo hurtta, mutta sehän on kissa! (E) | Tekisi mieli kysyä, miksei se voi siirtyä. Se olisi kumminkin turhaa. (k)
(d)
Ulkomailta tuotavan mansikan määrän arvellaan tänä vuonna lähes kaksinkertaistuvan. (l) | – – yleisesti luultiin Kuolan saasteiden tekevän tuhoaan Sallan metsille. (l)

Huom. Puhetoimintoa voidaan kuvata myös ilman että referoidaan puheen sisältöä. Tällöin kerronnassa käytetään pelkästään kommunikaatioverbejä. Puhetoiminnon kuvausta ei pidetä referointiin kuuluvana (tarkemmin » § 483).

 
Lasse kiukustui. Se sanoi naiselle suorat sanat, muttei tämä pelästynyt. Selitti vaan uudelleen. (k) | Ennen töiden alkua Jeltsin vastasi Kremlin pihalla toimittajien kysymyksiin. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot