Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi osana kertojan tekstiä > Suora ja epäsuora esitys > § 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti

§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti

Prototyyppiseen referointiin kuuluu kaksi osaa. Johtoilmaus toimii referaatin lukuohjeena (» § 1476). Sillä kehystetään samassa yhdyslauseessa olevaa repliikkiä: mainitaan referoitava, joskus myös vastaanottaja sekä jotakin puhumisen tavasta. Toisena osana on itse referaatti, seloste jostakin toisesta kielellisestä tapahtumasta. Johtoilmauksen sisältävät referointitavat on vanhastaan jaettu kahtia sillä perusteella, onko referaatti esitetty toisen sanoman sanatarkkana sitaattina, suorana esityksenä, vai esittääkö se kertojan tulkinnan aiemmin sanotusta, jolloin sitä on muokattu ja se on syntaktisesti integroitu johtoilmaukseen. Tällöin kyseessä on epäsuora esitys. Varsinkaan puhutussa kielessä ja kaunokirjallisessa esityksessä tällaista kahtiajakoa ei kuitenkaan juuri esiinny (» § 1475).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot