Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi osana kertojan tekstiä > Suora ja epäsuora esitys > § 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja

§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja

Suora esitys ikään kuin siirtää alkuperäisen puheen sellaisenaan keskelle meneillään olevaa kerrontaa: se esittää mimeettisesti eli demonstroi aiempaa sanomaa. Referaatti seuraa tai edeltää johtolausetta ilman kieliopillista merkkiä, jolla referaatti ja johtolause kytkettäisiin toisiinsa syntaktisesti. Sen merkkinä voi olla tavan adverbi näin, seuraavasti, sillai tms., jonka kanssa referaatti muodostaa löyhän appositiorakenteen. Kirjoituksessa osat erotetaan tavallisesti toisistaan välimerkeillä (kaksoispiste, lainausmerkit, repliikkiviiva), puhutussa kielessä suora sitaatti erottuu kerronnasta yleensä äänen sävyn muuntamisella (a) (» § 14631464, 1488).

(a)
Hän keskeytti, vilkaisi meitä kumpaakin ja jatkoi epäröiden: – Näin meidän kesken, sellaista kyllä tapahtuukin. (k) | Päävalmentaja – – ilmaisee asian näin: ”Jani tekee mitä haluaa, muut mitä osaavat.” (l) | No ku se välil jähmetty iha ku se teki oikee jotenki aaihjaihjaijjaijjaiai. (p) | – – monet pikkuvauvat itkee sillai vrä::↑::::::. (P; Routarinne 2003: 49)

Suoran esityksen avulla voidaan välittää vastaanottajalle sellaisia alkuperäisen puhetoiminnon piirteitä kuin lausuman imperatiivimuotoisuus, puhuttelut ja partikkelit (b) (» § 1462), joita epäsuoraan esitykseen ei sisälly. Lisäksi sillä välitetään persoonallisia, tilannesidonnaisia ja affektisia piirteitä kuten toistoa ja ääntötapaa (c), murteellisuuksia (d) tai puhekielisestä ympäristöstä poikkeavaa kirjakielisyyttä (» x esimerkki a).

(b)
Tulkaa nyt hyvät ihmiset pois, sanoi Ida. (k) | Älä vaan tätä ota, se sanoi ja naputti veitsellään lautasta. (k) | – – sit mä olin niinku että no voi hemmetti et eihän mulle ois se maanantai ees sopinu. (p)
(c)
Hän tarjoutui lyömään kissan pään seinään, ja minä hoin ”mitä tahansa mitä tahansa mutta ei täällä ei täällä”, – –. (k) | Mä kysyi ja se sano, (.) @e:n sano.@ ja sil oli ihan semmone ilme et älä kysy toista kertaa. (p)
(d)
Niina: no ku (.) se on katom meiän suvussakiv vähä semmone, (.) jos ↑otat jotain niinku et (.) no ↑hyvä on et mä saan sitte hehtaarim maata.
Henna: mm,
Niina: ne o heti et @no kyllä kelepas. (.) kyllä kelepas sillekkii.@ .hh sit jos et otam mitään ni (0.5) @niiv vaan ei kelepaat tuolle. (.) ei ei sille kelepaas se on ylypee. [@ = äänen sävyn muutos] (P; H. Lappalainen 2004: 285)

Suorassa ajattelun referoinnissa lausumat ovat usein katkelmallisia, eivät välttämättä lauseita (e) (tarkemmin » § 1491).

(e)
Vaihtelua. Tottakai, Merja ajatteli istuessaan huoneessa. (k) | ”Hupsis”, ajattelimme ja päätimme muuttaa elintapojamme. (L; Hyvättinen 1999)

Epäsuorassa esityksessä referaatti on mukautettu kertojan tekstiin; se on sijoitettu syntaktiseksi osaksi johtoilmausta ja siirretty viitepisteiltään meneillään olevan puhetilanteen mukaiseksi. Tavallisimmin epäsuoran esityksen referaatti on johtolauseen verbin lauseobjektina (f): se on joko finiittinen että- tai kuinka- ~ miten-lause tai alisteinen kysymyslause. Eräiden intransitiivisten, viestin vastaanottamista merkitsevien verbien yhteydessä referaatti on subjektina (g).

(f)
Äiti väitti, että hänellä oli pitkiinkin kertomuksiin aikaa, hoitajat tulisivat vasta kymmeneltä – –. (k) | Hän kauhistelee sitä, kuinka etelässä ajatukset kulutettiin hirvittävän nopeasti. (l) | – – hän kysyi oliko minua lapsena pidetty sylissä tai muuten hellitty. (k)
(g)
Ruhtinas Aleksanderin kirjeistä selvisi, että hän asui yhä vuorenrinteellä olevassa talossaan, – –. (k) | Ei mene kuin muutama päivä kun kuuluu että uusi pääosanesittäjä kiduttaa ohjaajaa, tekee kaiken mahdottomaksi kaikille, on piru. (k)

Huom. Referaatissa lainausmerkit eivät välttämättä sijoitu minkään kieliopillisen kokonaisuuden ympärille, vaan niitä voi käyttää myös sen osoittamiseen, että vain osa referaatista on sanatarkkaa lainausta, sitaattia: Tiedustelupalvelun lehdistöedustaja Aleksandr Mihailov sanoi keskiviikkona Permissä, että tshetsheenijohtaja on ”todennäköisesti haavoittunut” (l). Lainausmerkit voivat olla jopa yksittäisen sanan tai lausekkeen ympärillä keskellä kerrontaa: Kouluaikana hän luki lukemisen ilosta, myöhemmin myös ”sivistyäkseen” (l). Tällöin niillä usein on muukin tehtävä kuin puhdas siteeraaminen, esim. kirjoittajan ironisoivan tai muun asenteen esiin tuominen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot