Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi ja deiksis > Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset > § 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa

§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa

Referoinnin esitystapoihin liittyy kysymys siitä, miltä kannalta ja kenestä käsin referaatti esitetään. Se voidaan esittää alkuperäisen puhetilanteen ja puhujan näkökulmasta tai siirtää meneillään olevan puhetilanteen mukaiseksi, referoijan tässä ja nyt ‑tilanteesta lähteväksi. Yhtenä keskeisenä referoinnin ulottuvuutena pidetäänkin deiktisten elementtien määräytymistä; puhetilanteen vaihdos näkyy ennen muuta deiktisten viitepisteiden muutoksissa. (Deiksiksestä tarkemmin » § 14231425.)

Persoona- ja demonstratiivipronominit sekä proadverbit ja tempukset voivat referaatissa olla joko alkuperäisen puhetilanteen mukaisia tai nykyiseen puhetilanteeseen suhteutettuja. Jos esim. Erkki-niminen henkilö kirjoittaisi ”meille” osoitettuun kirjeeseensä lauseen (a), se voisi muuttua toisessa tilanteessa ”meidän” referoimanamme asuun (b).

(a)
Tilanne 1: Jatkan huomenna matkaani sinne teidän luoksenne.
(b)
Tilanne 2: Erkki kirjoitti, että hän jatkaisi tänään matkaansa tänne meidän luoksemme.

Persoonan ilmaisimet ovat vaihtuneet 1. persoonasta (jatkan) 3. persoonan pronominiksi hän tai 3. persoonan possessiivisuffikseihin (matkaanimatkaansa); monikon 2. persoonan possessiivisuffiksi on vaihtunut monikon 1. persoonan suffiksiksi (luoksenneluoksemme). Ajan ja paikan adverbit on niin ikään suhteutettu uuteen puhetilanteeseen (huomennatänään; sinnetänne). Tilanteen vaihtuessa myös verbin modus saattaa vaihtua indikatiivista konditionaaliksi. Esimerkin (b) konditionaali vastaa alkuperäisen lausuman preesensiin sisältyvää futuurista tulkintaa » § 1545 (konditionaalin muista merkityksistä referoinnissa » § 1462, 1475).

Asetelmassa 178 on esitelty tyyppiesimerkkejä referaateissa tapahtuneista näkökulman vaihdoksista, jotka ilmenevät deiktisistä aineksista.

Asetelma 178: Näkökulman vaihdoksia
Alkuperäinen tilanne (kuviteltu) Referaatti
  Vakuutin että
Minä: Sinä saat pitää koko roskan mikäli haluat. 1. hän saisi pitää koko roskan mikäli haluaisi, mutta hän raivostui ja ärjyi että 2. ilman hänen lupaansa en saanut antaa kenellekään mitään, en edes hänelle, enkä itse ottaa vastaan, – – se minun oli syytä painaa mieleeni. (k)
Hän: Ilman minun lupaani et saa antaa kenellekään mitään, et edes minulle, etkä itse ottaa vastaan, – – se sinun on syytä painaa mieleesi.
Voisitteko tuoda minulle lasin vettä. Carola pyysi kanslian naisia tuomaan hänelle lasin vettä. (k)
Ritva Veikkola Hanhivaaralle: Hän [todistaja] tunsi Huurteen aika läheisesti ja kuuli luultavasti laukauksen. ”Ritva Veikkola kertoi meille, että tunsitte Huurteen aika läheisesti ja luultavasti kuulitte laukauksen”, Hanhivaara sanoi. (k)
Äiti Taijalle: Se Pike on ihan hermoraunio. Taija : Miten sie jaksat siel koulus?,
Pike : No ↑hyvinhän mie jaksan (.) mut kato mie – –.
Taija: Ku äiti sano et sie oot iha hermoraunio. (p)

Olennainen seikka referoinnissa on se, että deiktisten elementtien vaihdokset eivät ole automaattisia, vaan kirjoittajan ja puhujan valittavissa (» § 1468) (tempusvalinnasta referaatissa » § 14721473). Viitepisteet eivät välttämättä osoita näkökulman muutoksia. Esimerkiksi kun puhuja referoi itseään ja puheena oleva asia on edelleen voimassa puhehetkellä, näkökulma pysyy samana (c). Myös jos referaatissa ei ole puhetilanteeseen reagoivia deiktisiä elementtejä, mitään näkyvää sopeuttamista toiseen puhetilanteeseen ei tapahdu (d).

(c)
Sanoin jo äsken, että en halua lähteä maalle.
(d)
Kuka on sanonut, että maa kiertää auringon ympäri? | Tuloverotuksen kautta varoja uudelleen jakamalla estetään yhteiskunnan luomiskykyisempää osaa toteuttamasta itseään, väitti valtiovarainministeri Heiki Kranich äskettäin Päivälehdessä. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot