Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi keskustelun osana > Kuvitellun puheen sekä ajattelun referointi > § 1492 Prosodiset keinot ja ajattelun referointi

§ 1492 Prosodiset keinot ja ajattelun referointi

Referoitu ajatus esitetään prosodisesti aivan kuten kuultu repliikki. Seuraavassa esimerkissä ulospäin osoittavat nuolen kärjet < > kuvaavat puheen hidastusta.

 
Mä aatteli et @<kiva kiva>.@

Seuraavassa kertomuksessa puhuja hidastaa tunneperäistä ajatusreferaattiaan (r. 4–5), muuntaa äänen sävyä (merkki @ r. 5; vrt. r. 10) ja painottaa tiettyjä sanoja ympäristöä voimakkaammin (alleviivaukset vokaalien alla, etenkin rivillä 7). Kertomuksen viimeinen repliikki, joka liittyy olla-verbilliseen johtoilmaukseen, on lähempänä puheen kuin ajattelun referointia. (Isot kirjaimet osoittavat kertojan huutavan.)

 
1 mä muistan ainaki et mä olin ostanu sille (.) Lauralle sille mun
2 lapsuuden ensimmäiselle ystävälle ihanan tommosen paperinuken,
3 meiä isän kans oltiin käyty ostamassa ja sit meiä isä oli lähettämäs
4 mua sinne – – sinne Lauran synttäreille ja mäaat et mä en <voi a:ntaa
5 tätä> et tää on niin @ihana et mä haluun pitää tän itte@ >ja mä olin<
6 meilt meni sellane metsäpolku niille, mä olin lähteny kävelee sitä
7 metsäpolkuu ja sit mä aatte et ei hitto et minähän pidän tän itte ja
8 kääntynyt takas ja tullu kotii sen paperinuken kans ja mei isä oli siel
9 niiku et <mitä sä teet et lähet sinne synttäreille> ja >mä oli et< @MÄ
10 HALUUM PITÄÄ TÄL LAHJAN ITTE@ (p)

Kokonaisen dialogin esittäminen voi rakentua puheen, ajattelun ja puhutun pohdinnan väliseksi vuorotteluksi, kuten seuraavassa kertomuksessa. Siinä on minä-kertojan oma osuus – niin ajattelu kuin puhekin – esitetty suorana esityksenä, kun taas vastapuolen repliikit on taka-alaistettu käyttämällä epäsuoraa esitystä tai puhetoiminnon kuvausta.

 
Leila: No eihä mul ollu rahaa. Mul oli rahaa yhdeksänkymment markkaa sit se halus kakssataa, ja mä oli vaa sit< no ei mul ei kyl ollu nyt sen vertaa mukana, sit se hi:rveesti pohti siinä et voikoha se nyt sitte lähettää niitä sinne värjättäväks ku mul ei oo rahaa sit mä aatteli et mä en tässä nyt rupee mitään kerjäämään. Mä sanoin mä ↑voin tulla sitten tilaamaan ne joku toinen kerta.
Kaija: Joo:.
Leila: Sit se nainen suostu tähä. (p)

Se, onko kyse ajatellusta tai suunnitellusta repliikistä vai jo esitetystä, voi jäädä aukikin. Seuraavassa puhuja kertoo reaktiostaan epäkohteliasta treeninaapuria kohtaan. Hän on muodostanut limittäisrakenteen (» § 10151017), jossa prosodisesti korosteisen repliikin molemmin puolin on johtolause: alussa ajatteluverbillinen, jäljessä sanoa-verbillinen lausuma.

 
V: – – se ei välittäny viel olla hirveen ko:htelias,
S: Joo.
V: tse ukko sit mä aattelin et kuule @↑me ollaan kara:temiähii @ sanoin sille sit. (p; Haakana 2005)

Huom. Referoinnin kaltainen ilmiö on edellistä vuoroa joltakin kannalta varmistava tarkistuskysymys. Se on muodostettu enemmän tai vähemmän sanatarkaksi edeltävän vuoron tai sen osan referaatiksi (» § 1211).

 
Urho: – – nin minä ainaki kyllä henkilökohtasesti olisin sitä mieltä että kyllä se Kivise oisin ottanu puhutteluun. Jos siitä eij oo apua nii sitte tuota koko porukka jos ei siitä niin sitten kaikki roskat karistaa pois mitä siinä on.
Reijo: Ai jaa et koko porukan ottaisi puhutteluun. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot