Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Kuulopuhe ja toisen käden tieto > Pluskvamperfekti osoittamassa toiselta kuultua > § 1496 Maija oli ollut risteilyllä

§ 1496 Maija oli ollut risteilyllä

Liittotempuksilla voidaan ilmaista esitettävä tieto joko päätellyksi tai muualta kuulluksi. Kun perfekti saa evidentiaalisen tulkinnan, se osoittaa, että tieto on hankittu päättelemällä (a). Pluskvamperfektillä taas voidaan osoittaa, että kertoja ei ole itse ollut selostamiensa tapahtumien silminnäkijänä vaan referoi kuulemaansa (b); sitä, keneltä tai mistä asia on kuultu, ei tässä ilmaista.

(a)
Kudoksissa todettujen verenvuotojen voimakkuus viittaa siihen, että ensimmäinen laukaus on osunut kylkeen ja lyhyen ajan kuluttua toinen laukaus päähän. (E)
(b)
Kyseinen henkilö oli kuljettanut henkilöautoa 2,5 promillen humalassa sekä ajanut tahallaan jalankulkijan päälle. Lisäksi hän oli vastustanut turvatarkastusta suorittaneita poliiseja. (L)

Pluskvamperfektin kuulopuhekäyttö antaa siis ymmärtää, että kertoja on ollut jonkin aiemman puheaktin kuulijana niin että tuo kuulemisen hetki on tapahtumahetken ja nykyhetken välissä. Seuraavassa katkelmassa puhujan vastauksessaan tekemä itsekorjaus oletettavasta imperfektistä pluskvamperfektiksi tu- > oli tullu väistää imperfektiin sisältyvän implikaation ensi käden tiedosta; puhuja ei ole tavannut tytärtään vaan kuullut tämän saapuneen.

(c)
Anna: Sannilla on illalla sitte (.) se (.) säestykset, nii et se on nyt tuolla kirkossa (.) harjottelemassa kuoron kanssa,
Mari: Just joo. Joo niin Sanni tuli siis nään jo.
Anna: Niin Sanni tu- oli tullu tänään tänne, (p)

Usein tiedon lähde mainitaan tai selviää samassa yhteydessä (d).

(d)
Merja: ja [risteily] lähtee Kallvikista, tää on semmonen ihan niitten saaristoreittejä millä ne vie noita mökkiläisiä,
Verna: Ai↓jaa. Emmä oo ikinä kuullukkaa.
Merja: Joo mä luin joskus viime kesänä jostain. Varmaan kuukausiliitteestä, siitä ja nyt tota Kirstin sisko Maija oli ollu semmosella ja kehu kovasti ja ↑sit me päätettiin lähtee. (p)
(e)
Iltalehden mukaan haastattelusuostumuksesta ei ollut mitään epäselvyyttä. Kantelija oli päinvastoin ollut halukas esittämään asiassa näkökantansa. (E) | Poliisin hälyytti paikalle talon asukas, joka oli kuullut kolinaa. Murtoon epäilty tavattiin murtopaikan läheisyydestä. Sisälle oli menty rikotusta ikkunasta. (L)

Huom. Routarinteen (1995) keskusteluaineiston 72 pluskvamperfektitapauksesta 45 eli 62,5 % oli evidentiaalisia: 35 osoitti kuulopuhetta, 10 päättelyä. Sen sijaan Seppäsen (1997) keskusteluaineistosta poimitusta 62 perfektitapauksesta vain neljä (6,4 %) ilmaisi päättelyä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Yleistä

Referointi osana kertojan tekstiä

Referointi ja deiksis

Johtolause ja muut johtoilmaukset

Referointi keskustelun osana

Kuulopuhe ja toisen käden tieto

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot