Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Aspekti > Yleistä > § 1499 Yleiskatsaus: tilannetyypit ja verbien aspektimerkitys

§ 1499 Yleiskatsaus: tilannetyypit ja verbien aspektimerkitys

Tilanteet edustavat erityyppisiä aspektuaalisia tilannetyyppejä (» § 1501), joita ilmaistaan verbi-ilmauksin. Tilat (» § 15021504) kuten olla työtön, omistaa asunto tai rakastaa lastaan ovat luonteeltaan statiivisia ja ateelisiä: niihin ei sisälly muutosta eikä luontaista päätepistettä tai tulosta. Tapahtumat (» § 15051507) taas ovat dynaamisia. Niistä esim. teot kuten rakentaa talo ja punktuaaliset tapahtumat kuten kuolla rauhallisesti tai voittaa kilpailu ovat teelisiä eli niihin sisältyy tilanteen luontainen päätepiste tai tulos. Ateelisiä tapahtumia puolestaan ovat toiminnat kuten nauraa makeasti tai juosta metsässä.

Verbin leksikaalisesta merkityksestä riippuu, minkälaisia tilannetyyppejä kuvaamaan sitä voi käyttää. Päätepistettä tai tulosta vailla olevia ateelisiä tiloja ja toimintoja kuvataan aspektimerkitykseltään rajapakoisilla (irresultatiivisilla) verbeillä ( » § 15091510) kuten olla, rakastaa, juosta, heiluttaa. Teeliset punktuaaliset tapahtumat eivät jatku sellaisinaan; niitä kuvataan rajaavilla (resultatiivisilla) verbeillä kuten tappaa, huomata, aivastaa (» § 15111512). Muiden teelisten tapahtumien eli tekojen ja prosessien ilmauksissa esiintyy rajahakuisia (resultatiivis-irresultatiivisia) verbejä kuten rakentaa, kasvaa. Niiden merkitykseen sisältyy tilanteen päätepiste, joka voidaan esittää joko saavutettuna tai siten ettei sitä ole saavutettu: Rakensimme talon ~ taloa (» § 15131515). Kaiken kaikkiaan verbin merkitys siis vaikuttaa siihen, minkälaisia tilanteita verbin sisältävä ilmaus voi kuvata. Kulloistakin tilannetta esittävä lause puolestaan on aspektiltaan rajattu tai rajaamaton. Esimerkiksi rakastaa on rajapakoinen verbi, jonka edustama verbi-ilmaus kuvaa tyypiltään ateelistä tilaa. Tällaista tilannetta kuvaava lause on aspektiltaan rajaamaton: Rakastan häntä.

Verbin leksikaaliseen merkitykseen sisältyvät myös verbijohdoksen teonlaatua luonnehtivat piirteet kuten frekventatiivisuus, kontinuatiivisuus ja momentaanisuus (» § 351354, 368). Esimerkiksi frekventatiivinen johdos ilmaisee perustapauksessaan kanta- tai korrelaattiverbin tarkoittaman tapahtuman toistumista eli rajoiltaan avointa iteratiivista tilannetta: Joka puolella huudahdellaan: ihanaa, sykähdyttävää, loistavaa! (L) (» § 1509). Momentaanijohdos puolestaan kuvaa punktuaalista tapahtumaa: Johannes Paavali II istahti nojatuoliin – – (L) (» § 1511).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot